Aikainen herätys keskellä yötä, matkalla nähdyt ketut ja suuntana Porin parhaat lintupaikat. Aamun aloitus Yyterin lietteillä, Sannannokan lintutornissa ja sieltä Enäjärven kautta Reposaareen toi saaliiksi noin 3 000 valokuvaa, 50 eri lintulajia ja hyvää aikaa ystävän kanssa ulkoilmassa. Viimeinen lintulaji tuli paluumatkalla kotinurkilla. Lue artikkeli ja kurkkaa, miltä retkipäivämme näytti!
Kategoria-arkisto: luonto
Seikkailua Etelä-Pohjanmaalla
Autonkorjausreissu Etelä-Pohjanmaalle tarjosi lisäksi kahden illan linturetkeilyä heinäkuisilla peltoaukeilla. Suopöllöt jäivät tällä kertaa näkemättä, mutta aurinkoiset päivät ja hämärtyvät illat tarjosivat runsaasti muita luontoelämyksiä ja havaintoja aina sinisuohaukasta satojen kottaraisten parviin sekä ladon seinälautojen välistä siivilöityviin auringonsäteisiin. Lue retkien täydelliset lajilistat ja tunnelmat blogista.
Kenttäpäiväkirja – kohtaaminen hirven kanssa
Uuden kuvauspaikan kartoitus ja sarvipöllöjen odotus muuttuvat pitkän sadeputken jälkeen monipuoliseksi kesäillan seurannaksi. Kun auto toimii näkösuojana kuumuudessa ja hyttysten tungeksiessa sisään, maastossa näyttäytyy runsas lajisto valkohäntäkauriista ja tuulihaukasta aina ruskosuohaukkaan. Auringonlaskun jälkeen valon vähennyttyä metsän reunaan astelee iltapalalle hirvisonni, siitäkin jäi muiston lisäksi kuva talteen.
Lintujen syysmuutto heinäkuussa
Vaikka ihminen mieltää heinäkuun keskikesäksi, Suomen lintumaailmassa se on jo täyttä syysmuuton aikaa. Pesintänsä hoitaneet tai sen menettäneet aikuiset linnut suuntaavat kohti etelää. Heinäkuussa matkaan lähtevät erityisesti monet kahlaajat, kuten kuovit ja viklot, sekä ensimmäiset hyönteissyöjät, pääskyt ja käet. Metsien hiljeneminen virittää luonnon syystunnelmaan.
Havaintopäiväkirja: Rehevä lintujärvi helteessä
Lähdin kuvauskaluston kanssa paahtavaan helteeseen läheisen lintujärven rantapoluille. Reilun kolmen kilometrin hikitreeni palkitsi lopulta 27 lintulajilla ja sadoilla kuvilla, joihin tallentui muun muassa tiirojen lentonäytöksiä ja haudontapuuhissa ollut nokikana. Lue blogista, miten sujui keskipäivän kuvausretki ja mitkä lajit ilahduttivat vaativissa olosuhteissa!
Ilmastonmuutoksesta ja kuluttamisesta
Euroopan murtuvat moottoritiet ja kuumenevat joet osoittavat, että ilmastokriisi on jo täällä. Silti talouspolitiikkamme nojaa vaaralliseen oletukseen vakaasta luonnosta. Fysiikan lait eivät odota poliittisia vääntöjä – luonnonjärjestelmät asettavat rajat, joiden kanssa ei voi neuvotella. On aika katsoa reaalimaailman faktoja silmiin.
Kesä- ja heinäkuun lumo – Mitä luontokuvaajan kannattaa ottaa etsimeen juuri nyt?
Kesä- ja heinäkuu ovat luontokuvaajan kulta-aikaa, mutta parhaat hetket vaativat uutta rytmiä. Kun muut nukkuvat, luonto täyttyy usvasta, yöttömän yön magiasta, aktiivisesta makromaailmasta ja herkästä eläinten poikasajasta. Katso kattava katsaus aiheista ja vinkeistä, joita kannattaa lähteä bongaamaan kameran kanssa juuri nyt!
Tupasvilloja etsimässä, osa 2 – Torronsuo
Herätys puolelta öin ja nokka kohti Tammelan Torronsuota. Haaveissa siinsivät sumuiset suomaisemat ja valkoiset tupasvillat, mutta aamu tarjosikin jotain vielä upeampaa: kauniin sumumetsän, kasteisia hämähäkinseittejä ja uusia havaintopisteitä. Lue kenttäpäiväkirjasta, miten onnistui varhainen aamuyön kuvausretki upeissa sääolosuhteissa!
Tupasvilloja etsimässä, osa 1 – Lempäälä
Tupasvillat kiiltelivät silmissä, kun suuntasin Lempäälän Koukkurahkalle. Läheltä löytyi entuudestaan tutkimaton reitti, joka tarjosi uusia kasvi- ja hyönteishavaintoja sekä laavumiljöötä nuotiopaikkoineen. Suo osoittautui kuitenkin liian märäksi – ja kotimatkalla kesäsade pääsi yllättämään kuvaajan toden teolla. Miten reissussa lopulta kävi?
Kuka on metsän todellinen tuholainen?
Kuka on metsän todellinen tuholainen? Syytämme hirveä, kirjanpainajaa ja juurikääpää, vaikka luonnolle ne ovat elintärkeitä monimuotoisuuden moottoreita. Jäljet johtavat sylttytehtaalle: ahneuteen, väärille paikoille istutettuihin kuusikoihin ja tehotalouteen. Tuholainen ei löydy kuoren alta, vaan peilistä. Lue, miten teimme itse omat metsätuhomme.