Uuden kuvauspaikan kartoitus ja sarvipöllöjen odotus muuttuvat pitkän sadeputken jälkeen monipuoliseksi kesäillan seurannaksi. Kun auto toimii näkösuojana kuumuudessa ja hyttysten tungeksiessa sisään, maastossa näyttäytyy runsas lajisto valkohäntäkauriista ja tuulihaukasta aina ruskosuohaukkaan. Auringonlaskun jälkeen valon vähennyttyä metsän reunaan astelee iltapalalle hirvisonni, siitäkin jäi muiston lisäksi kuva talteen.
Avainsana-arkisto:luontohavainnot
Lintujen syysmuutto heinäkuussa
Vaikka ihminen mieltää heinäkuun keskikesäksi, Suomen lintumaailmassa se on jo täyttä syysmuuton aikaa. Pesintänsä hoitaneet tai sen menettäneet aikuiset linnut suuntaavat kohti etelää. Heinäkuussa matkaan lähtevät erityisesti monet kahlaajat, kuten kuovit ja viklot, sekä ensimmäiset hyönteissyöjät, pääskyt ja käet. Metsien hiljeneminen virittää luonnon syystunnelmaan.
Miksi kannattaa ilmoittaa luontohavainnot?
Miksi luontohavaintojen ilmoittaminen kannattaa? Havaintojen kirjaaminen järjestelmiin on tärkeää kansalaistiedettä, joka tukee tutkimusta suoraan. Omat havaintoni huomattiin iNaturalistissa, kun minut kutsuttiin mukaan kaupunkiluonnon monimuotoisuushankkeeseen, jossa kartoitetaan kuolleita urbaaneja eliöitä ja niiden kuolinsyitä. Lue, miten pienilläkin ilmoituksilla on suuri merkitys tutkimukselle!
Havaintopäiväkirja: Rehevä lintujärvi helteessä
Lähdin kuvauskaluston kanssa paahtavaan helteeseen läheisen lintujärven rantapoluille. Reilun kolmen kilometrin hikitreeni palkitsi lopulta 27 lintulajilla ja sadoilla kuvilla, joihin tallentui muun muassa tiirojen lentonäytöksiä ja haudontapuuhissa ollut nokikana. Lue blogista, miten sujui keskipäivän kuvausretki ja mitkä lajit ilahduttivat vaativissa olosuhteissa!
Maaliskuu luonnossa
Maaliskuu on luonnon suuri aktivoitumisvaihe, jossa valon lisääntyminen käynnistää kevätvalmistelut. Joutsenet saapuvat, pöllöt huhuilevat ja hangilla nähdään rusakkokosintoja. Samalla ensimmäiset leskenlehdet ja pähkinäpensaat valmistautuvat kukintaan pälvipaikoilla. Lue kooste kuukauden kiinnostavimmista lajihavainnoista – muuttolinnuista ja heräilevistä nisäkkäistä aina kevään ensimmäisiin kukkijoihin.
Valkoposkihanhi (Branta leucopsis)
Valkoposkihanhi on keskikokoinen hanhilaji, jonka historiaan kuuluu keskiaikainen uskomus sen syntymisestä simpukasta. Poikasten matka pesästä on vaarallinen ja vain puolet niistä selviytyy. Laji muuttaa nopeasti, kykenee lentämään 95 km/h ja laiduntaa ahkerasti ruohoa. Se on lähes täysin kasvinsyöjä.