Bongaa päivä pihalla 9.–10. toukokuuta 2026

Viime viikonloppuna oli Birdlife Suomen järjestämä, jokavuotinen Bongaa päivä pihalla -tapahtuma. Tapahtumaan sai osallistua joko lauantaina 9.5.2026 tai sunnuntaina 10.5.2026 klo 0–24. Valitsemansa ajan sai valita itse, eikä koko päivää tarvinnut lintuja tarkkailla. Sai tarkkailla koko päivän, jos intoa piisasi. Bongaa päivä pihalla -tapahtuma poikkeaa tammikuun Pihabongaus -tapahtumasta tosiaan siinä, että tarkkailun keston voi valita itse, kun taas Pihabongauksessa tarkkaillaan lintuja vain tunnin ajan. Toinen erottava seikka on se, että tässä tapahtumassa ei lasketa yksilömääriä, toisin kuin Pihabongauksessa.

Minulla oli lauantaina muuta puuhaa, niin osallistuin tapahtumaan sunnuntaina. Aloitin aamun ensimmäisillä laulajilla n. klo 4:30 ja suljin kirjanpidon, kun tienoo oli jo pimeä – keskiyöllä. Koko aikaa en toki ollut putkeen tarkkailemassa, kun myös tälle päivälle oli muuta koukuttavaa tekemistä, tein nimittäin pitkän tauon jälkeen musiikkia. Siitä lisää artikkelin lopussa.

Kirjasin päivän sääolosuhteet ylös, niin kuin on tullut tavaksi tehdä.

Sää ym. näytti seuraavalta päivän aikana.

Lämpötila: -0,1 °C – 16,7 °C
Kastepiste: -3,2 °C – -2,4 °C
Sade: 0,0 mm
Kosteus: 80 % – 25 %
Näkyvyys: 50 km +
Pilvisyys: selkeää 0/8 – pilvistä 7/8

Havaitut lintulajit:

  1. Talitiainen
  2. Punarinta
  3. Laulurastas
  4. Pajulintu
  5. Varis
  6. Kalalokki
  7. Mustarastas
  8. Räkättirastas
  9. Peippo
  10. Hippiäinen
  11. Punakylkirastas
  12. Sepelkyyhky
  13. Kirjosieppo
  14. Lehtokurppa

Tässä Birdlife Suomen ylläpitämä tilasto koko Suomen lajeista: https://www.tiira.fi/bongaapaivapihalla/tulokset.php

Pajulinnusta tuli uusi piste vuosikirjanpitoon. Nyt minulla on kasassa 93 pistettä tälle vuotta.

Musiikkia korville

Ja sitten siihen muuhun mielenkiintoiseen tekemiseen. Tein tosiaan musiikkia illasta aamuun ja koko yön siinä välissä. Välillä kävin lintuja tarkkailemassa, mutta palasin taas tekemään musiikkia.

Alun alkaen tuli ensimmäiseen biisiin inspiraatio uudelleentapaamisesta erään ihmisen kanssa. Sitten säädin enemmän viikinkityylisen biisin brotherhood eli veljeskuntameiningillä.

Tässä on ensimmäinen kappale.

Ja tässä toinen, josta itse pidän enemmän kuin tuosta ensimmäisestä. No, molemmat ehkä palvelevat tarkoitustaan.

Työnkulusta sen verran, että ensin tein biisin LMMS (Linux Multimedia Studio) -ohjelmassa ja sitten kirjoitin päässäni pyörineet sanat tekstieditoriin. Koska en osaa laulaa – tai en tiedä miten hyvä olisin, kun en ole äänenmurroksen jälkeen kokeillut – otin tekoälyn avuksi. Sanoja piti vähän muuttaa, kun ne eivät sopineet biisiin sellaisenaan. Siinä sovittelussa myös biisit muuttuivat, mutta eivät ollenkaan huonompaan suuntaan. Voinko siis sanoa, että minä tein musiikkia. No voin, mutta nämä biisit eivät ole sitä mitä minä tein, ovat kyllä sitä mitä hain, mutta eivät täysin minun tekemiäni ja tekoälyäkin piti piiskata moneen otteeseen, että se ymmärsi vihdoin mitä hain eli sekään ei tullut suoraa kaupan hyllyltä. Tein biisin ja kirjoitin sanat itse, mutta tekoäly maustoi sitä. Teenkö tätä vielä joskus? Ehkä voin tehdäkin, pidän lopputuloksesta.

Niin, mitäpä ei tietokoneella ja tekoälyllä nykypäivänä tehtäisi. Ja on suorastaan pelottavaa mitä niillä voi tehdä. Noh, kunhan tekoäly pysyy renkinä, eikä muutu isännäksi, meillä ei liene hätää. Jotkut kritisoivat tekoälyä sillä, että se vie ihmisiltä työt. Ei vie. Jos olet valokuvaaja ja tekoäly vie sinulta työt, et ehkä ole niin hyvä kuvaaja, kuin mitä luulet tai yrität myydä tuotteitasi sellaisia kanavia pitkin, mitkä eivät ole kannattavia. Sama pätee muuhunkin. Pitää siis ajatella hommat uudestaan, mutta se ei ole yksinomaan huono juttu.

Tekoälyssä on kyllä kiistatta huonoja puolia – se syö resursseja ja kasvattaa komponenttien hintaa. Tekoäly vaatii valtavasti konetehoa (riippuen siitä mitä sillä tekee) ja tehokkaat koneet vaativat jäähdytystä eli puhdasta vettä. Komponentit taas menevät tekoälymarkkinoille siinä määrin, että niiden hinnat tosiaan nousevat ja ovat jo nousseet pilviin tavalliselle kuluttajalle.
Jos pääsisin ajasssa riittävästi taaksepäin, työntäisin maalle pyrkivän kalan takaisin veteen ja torppaisin koko kehityskaaremme siihen, mutta tähän ei ole vielä keksitty ratkaisua.


Discover more from Samu Aaramaa Photography

Subscribe to get the latest posts sent to your email.

Julkaissut Samu Aaramaa Photography

Luontokuvaaja ja -harrastaja. / Nature photographer and enthusiast.

Vastaa

Discover more from Samu Aaramaa Photography

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading