Lajikoulu: Silkkiuikku

Silkkiuikku (Podiceps cristatus) on näyttävä ja virtaviivainen vesilintu, joka tunnetaan erityisesti kevätkesän upeasta ulkonäöstään ja monimutkaisista soidintansseistaan.

Tässä muutamia keskeisiä faktoja silkkiuikusta:

Tuntomerkit

Kesäpuvussa silkkiuikun tunnistaa helposti pään sivuilla olevista näyttävistä, punaruskeista röyhelökauluksista ja päälaen mustista töyhdöistä. Linnun kaula on pitkä ja valkea, ja selkäpuoli on tummanruskea.

Ravinto

Se on taitava sukeltaja, joka saalistaa pääasiassa pieniä kaloja, mutta syö myös äyriäisiä ja vesihyönteisiä. Toisin kuin monet sorsalinnut, silkkiuikku ui syvällä ja voi viipyä sukelluksissa pitkiä aikoja.

Soidintanssi

Silkkiuikun kosinta on yksi lintumaailman monimutkaisimmista ja hienoimmista esityksistä. Siihen kuuluu useita vaiheita, kuten:

  • Pään ravistelu: Pari asettuu vastakkain ja heiluttaa päätään puolelta toiselle.
  • Pingviinitanssi: Molemmat linnut nousevat pystyyn vedestä rinnat vastakkain ja kantavat nokassaan vesikasveja ikään kuin lahjana toiselle..

Pesintä

Pesä on tyypillisesti vedessä kelluva lautta, joka on ankkuroitu kaislikkoon. Silkkiuikun poikasilla on tapana matkustaa emon selässä höyhenten suojassa, vaikka ne osaisivat jo uida.

  • Vuorottelu: Koiras ja naaras jakavat haudontavastuun melko tasaisesti. Kun toinen emoista on pesässä, toinen hankkii ravintoa tai vartioi reviiriä.
  • Haudonta-aika: Haudonta kestää yleensä noin 25–29 vuorokautta.
  • Poikasten hoito: Myös kuoriutumisen jälkeen vanhemmat jakavat työt. Pienet poikaset kiipeävät usein emon selkään siipien suojiin, ja vanhemmat voivat kuljettaa niitä mukanaan jopa sukeltaessaan. Toisaalta toinen emoista voi keskittyä kantamiseen, kun toinen sukeltaa poikasille ruokaa.

    Silkkiuikun poikaset nousevat emon selkään heti kuoriuduttuaan, ja tähän mielenkiintoiseen tapaan on useita eloonjäämisen kannalta tärkeitä syitä:
    • Turva pedoilta: Vedessä poikaset ovat helppoja saaliita suurille kaloille, kuten hauille, sekä selkälokeille. Emon selässä ne ovat poissa vedestä ja emon siipien suojassa.
    • Lämmönsäätely: Pienet poikaset kylmettyvät helposti viileässä vedessä. Emon höyhenpuvun sisällä ne pysyvät lämpiminä ja kuivina, mikä on kriittistä niiden ensimmäisinä elinviikkoina.
    • Lepopaikka: Vastakuoriutuneet poikaset väsyvät nopeasti uidessaan. Koska silkkiuikun pesä on usein vain hatara ja märkä kasvilautta, emon selkä tarjoaa turvallisen ja vakaan ”kuivan maan” levähtämiseen.
    • Ruokinta: Poikasten on helppo ottaa ruokaa vastaan toiselta emolta suoraan selästä käsin. Usein silkkiuikkupariskunta toimiikin niin, että toinen kantaa poikasia ja toinen sukeltaa niille pieniä kaloja tai hyönteisiä.

Elinympäristö

Suomessa silkkiuikku viihtyy erityisesti rehevissä järvissä ja merenlahdilla. Se on muuttolintu, joka talvehtii Länsi-Euroopassa ja Välimeren alueella, palaten Suomeen heti jäiden lähdön aikoihin huhtikuussa.

Tässä on muutamia vähemmän tunnettuja faktoja:

Luonnon oma ”trimmi”

Toisin kuin monilla muilla vesilinnuilla, silkkiuikulla ei ole räpylöitä sanan perinteisessä merkityksessä (kuten sorsilla). Sen sijaan sillä on liuskaiset varpaat. Jokainen varvas on ikään kuin oma pieni melansa, mikä tekee siitä poikkeuksellisen ketterän veden alla. Se pystyy muuttamaan uintisuuntaansa lähes välittömästi pelkillä varpaiden asennon hienosäädöillä.

Silmät kuin aurinkolasit

Silkkiuikun silmän värikalvo on upean kirkkaanpunainen. Tämä ei ole pelkkää koristetta, vaan punainen väri auttaa lintua näkemään paremmin veden alla suodattamalla tiettyjä valon aallonpituuksia. Tämä helpottaa kalojen havaitsemista sameammassakin vedessä tai kirkkaassa vastavalossa.

Painolastin säätely

Silkkiuikku on mestari säätelemään omaa nosteettaan. Se pystyy puristamaan höyhenpukunsa niin tiiviiksi, että ilma poistuu höyhenten välistä, jolloin lintu vajoaa syvemmälle veteen ilman näkyvää vaivaa. Joskus näet silkkiuikun uivan niin, että vain pää ja niska näkyvät pinnalla – se on silloin ”sukellusvenetilassa” tarkkailemassa ympäristöään.

Pesän kätkeminen

Silkkiuikku on hyvin huolellinen pesästään. Kun emo poistuu pesältä ravinnonhakun, se peittää munat nopeasti märillä kasvinosilla. Tämä palvelee kahta tarkoitusta: se kätkee valkoiset munat petojen silmiltä ja pitää munat lämpiminä kostean kasviaineksen mädäntymisprosessin avulla.

Yömuuttaja

Vaikka näemme silkkiuikkuja päiväsaikaan kalastelemassa, ne ovat pääasiassa yömuuttajia. Ne saapuvat keväällä takaisin Suomeen usein yön pimeydessä heti, kun vesistöt alkavat vapautua jäästä.

Julkaissut Samu Aaramaa Photography

Luontokuvaaja ja -harrastaja. / Nature photographer and enthusiast.

Jätä kommentti