Kaksi runkoa maastossa: 2x Canon EOS R6 Mark II vai R6 Mark II + R7?

Tässä artikkelissa vertailen kahta kamerarunkoa tai -kokoonpanoa (2x Canon EOS R6 Mark II vs. R6 Mark II + R7) luonto- ja retkikuvaajan näkökulmasta, huomioiden myös kaluston painon ja ergonomian merkityksen selkärankareuman kanssa. Vertailen myös Canon 70-300 mm ja Tamron 150-600 mm G2 objektiiveja samasta näkökulmasta. Sokerina pohjalla on vielä yksi objektiivi, esittelen sen jutun lopussa.

Tekstiä riittää, mutta kyllä tämän noin 10 minuutissa lukee. Mukana myös esimerkkikuvia, ettei tämä olisi pelkkää kuivaa paatosta.

Luonto- ja retkikuvauksessa kahden kamerarungon mukana kuljettaminen on monelle tuttu ratkaisu. Kun toisessa rungossa on kiinni teleobjektiivi yllättäviä eläinkohtaamisia varten ja toisessa yleiszoomi maisemia ja tunnelmakuvia varten, objektiivin vaihtamiseen kuluva aika jää pois – eikä kenno altistu pölylle tai sateelle kesken retken.

Canon-kuvaajana minun pohdinta ykköskameran (Canon EOS R6 Mark II) rinnalle on selkeä: hankkiako kaveriksi toinen täysin samanlainen R6 Mark II vai pitääkkö juuri hankittu kroppikennoinen Canon EOS R7?

Molemmat vaihtoehdot ovat erinomaisia, mutta ne palvelevat hieman eri tarpeita. Tässä artikkelissa käydään läpi kummankin yhdistelmän plussat ja miinukset sekä pohditaan erityisesti kaluston painon merkitystä silloin, kun kroppa asettaa omat ehtonsa pitkille vaelluksille.

Vaihtoehto 1: Kaksi samanlaista runkoa (2x Canon EOS R6 Mark II)

Kahden identtisen täyden kennon (Full Frame) rungon yhdistelmä on monen ammattilaisen ja vaativan harrastajan luottovalinta.

Plussat:

  • Täydellinen lihasmuisti: Kun nostat vuorotellen silmälle kumpaa tahansa kameraa, jokainen painike, rulla ja valikko on täsmälleen samassa paikassa. Nopeissa tilanteissa ei tarvitse miettiä säätöjä, vaan sormet toimivat automaattisesti.
  • Ylivoimainen hämäräsuorituskyky: Suomen metsissä ja aamuhämärässä ISO-arvot nousevat helposti korkeiksi. Täysikennoinen R6 Mk II kestää kohinaa huomattavasti R7:n kroppikennoa paremmin.
  • Aito 1:1-vararunko: Jos toinen kamera vikaantuu tai kastuu, vararunko jatkaa täsmälleen samalla suorituskyvyllä – myös laajakulmapäässä.
  • Yhtenäinen jälkikäsittely: Molempien kameroiden RAW-tiedostot käyttäytyvät kuvankäsittelyssä identtisesti värintoiston ja dynamiikan osalta.
  • Nopeampi kennon lukuaika: R6 Mark II:n kennon lukuaika (~15 ms) on yli puolet nopeampi kuin R7:n (~30 ms), mikä vähentää rolling shutter -vääristymää elektronisella sulkimella kuvatessa. Jos hiljaisuus ei ole ehdotonta, on toki vaihtoehtona kuvata kovaäänisellä mekaanisella sulkimella tai käyttää 1. verhon elektronista suljinta (eli elektronista etuverhoa), joka tarkoittaa kameran suljintilaa, jossa valotus aloitetaan elektronisesti ja lopetetaan fyysisellä, mekaanisella verholla. Elektroninen etuverho tuo tavallaan parhaat puolet molemmista maailmoista.

Hämärässä metsässä voi tulla vastaan mitä vain.
Canon R6 Mk II + Tamron 150-600 mm G2 @ 600 mm. 1/800 s, f/6,3, ISO 25 600.

Yökuvauksissa kalustoa ei tarvitse miettiä. Ja kuten huomataan, laajakulma on todella laajakulma.
Canon R6 Mk II + Canon RF 16 mm. 1,6 s, f/2,8, ISO 6400.

Miinukset:

  • Ei ”ilmaista” lisäulottuvuutta: Täydellä kennolla 600 mm on 600 mm. Jos kohde on kaukana, rajausvaraa on 24,2 megapikselin kennolla vähemmän kuin R7:ssä.
  • Painavampi telekokonaisuus: Jotta päästään kunnon teleulottuvuuksiin, mukana on usein kannettava raskasta ja kookasta supertelezoomia (kuten minun tapauksessa Tamron 150–600 mm G2).

Vaihtoehto 2: Täysikenno + kroppi (Canon EOS R6 Mark II + R7)

R6 Mark II:n ja APS-C-kennoisen R7:n yhdistäminen tuo kamerareppuun kaksi toisiaan täydentävää työkalua. R6 Mark II hoitaa maisemat ja hämärät tilanteet, kun taas R7 toimii erikoistuneena telekamerana.

Plussat:

  • 1,6x rajauskerroin ja 32,5 megapikseliä: R7 tuo teleobjektiiveihin merkittävästi lisää ulottuvuutta ja pikselitiheyttä. Esimerkiksi 300 mm objektiivi vastaa kuvakulmaltaan 480 mm polttoväliä, ja 600 mm peräti 960 mm polttoväliä.
  • Kevyempi kokonaispaino: R7-runko on R6 Mark II:ta kevyempi ja kompaktimpi, ja sen 1,6x-kerroin mahdollistaa kevyempien objektiivien käytön telepäässä.
  • Sama akkutyyppi: Molemmat kamerat käyttävät samaa LP-E6NH-akkua, joten laturi- ja akkuhuolto maastossa pysyy yksinkertaisena.
  • Edullisempi hankintahinta: R7 on hinnaltaan selvästi edullisempi kuin toinen R6 Mark II, tosin tässä kohtaa mietin hyvää käytettyä R6 Mark II -runkoa.

Pieni varpuspöllö todella kaukana ja korkealla puussa. Täysikennoisella kameralla tuosta olisi saanut vain pisteen ruudulle.
Canon R7 + Tamron 160-600 mm G2 @ 600 mm = 960 mm

Miinukset:

  • Erilainen ergonomia: R7:n takarullan ja joystickin sijoittelu (etsimen vieressä) poikkeaa R6 Mark II:sta, mikä vaatii totuttelua runkojen välillä vaihtaessa.
  • Heikompi hämäräsuorituskyky: Tiheän APS-C-kennon kohina alkaa näkyä hämärässä metsässä selvästi aiemmin kuin R6 Mark II:lla. Tähän taas on nykyään hyviä kohinanpoisto-ominaisuuksia kuvankäsittelyohjelmissa ja kokonaan omia ohjelmiakin. Mutta liika on liikaa ja jos värit häviävät tai vääristyvät, ollaan hukassa. Tänään marraskuisena hämäränä aamuna sain kokea tämän pimeyden kamerassa todella konkreettisesti.
  • Sääsuojaus ja vararunkorooli: R7:n sääsuojaus on perusluokkaa verrattuna R6 Mark II:n järeämpään suojaukseen. Lisäksi jos R6 Mark II joutuu huoltoon, 24–105 mm objektiivi muuttuu R7:n nokalla 38–168 mm kinovastaavaksi – kunnollinen laajakulma siis katoaa. Kunnolliseksi laajakulmaksi minulla on repussa RF 16 mm superlaajakulma, joka muuttuu R7:ssa noin 26 mm:iin, mutta siinä ei ole zoomia.

Kun selkä päättää kaluston: Keveyden merkitys selkärankareumaiselle

Tekniset speksit ovat paperilla tärkeitä, mutta todellisuudessa paraskaan kamera ei ota yhtään kuvaa, jos se jää kotiin painonsa vuoksi. Selkärankareumaa sairastavalle luontokuvaajalle kaluston paino ja painopiste ovat suoraan yhteydessä jaksamiseen, kipuihin ja siihen, kuinka pitkille retkille ylipäätään pystyy lähtemään.

Pitkillä päiväretkillä tai vaelluksilla jokainen säästetty satojen grammojen – saati kilojen – paino tuntuu suoraan rintarangassa, alaselässä ja hartioissa. Tässä kohtaa R6 Mark II + R7 -yhdistelmä näyttää todellisen vahvuutensa, kun objektiivivalintoja mietitään uudelleen.

Esimerkki maastosta: Tamron 150–600 mm G2 vs. Canon 70–300 mm + R7

Nykyinen tapani hakea ulottuvuutta täyden kennon R6 Mark II:lle on kiinnittää siihen Tamron SP 150–600 mm F/5–6.3 Di VC USD G2 (ja EF–RF-sovite). Vaikka Tamron on optisesti upea työjuhta, sen paino sovitteen kanssa on yli 2,1 kiloa – ja pituutta sekä etupainoisuutta on runsaasti. Kun tähän lisätään kaksi R6 Mark II -runkoa (n. 670 g/kpl) ja Canon RF 24–105 mm f/4L (700 g), pelkän kamerakaluston paino nousee yli 4,1 kiloon ennen jalustaa, reppua, juomavettä ja eväitä.

Vaihtamalla pitkille retkille kokoonpanoksi Canon R7 + Canon EF 70–300 mm f/4–5.6 IS II USM (tai vastaava kevyt telezoom) ja jättämällä R6 Mark II + 24–105 mm maisemakuvaukseen, tilanne muuttuu radikaalisti:

  • Painonsäästö on valtava: R7-runko painaa noin 612 g (noin 60 g vähemmän kuin R6 Mk II) ja Canonin 70–300 mm objektiivi vain noin 710 g. Vaikka mukaan lasketaan EF–RF-adapteri (n. 110 g), tämä telepaketti painaa yhteensä vain noin 1,43 kiloa – eli lähes kilon vähemmän kuin R6 Mark II + Tamron 150–600 mm G2! Puolitoista kertaa kevyempi, sen kyllä huomaa selässä pitkällä retkellä.
  • Ulottuvuus säilyy yllättävän hyvin: R7:n 1,6x-rajauskertoimen ansiosta 300 mm polttoväli vastaa kuvakulmaltaan 480 mm kinopolttoväliä. Kun tähän yhdistetään R7:n 32,5 megapikselin rajausvara, ulottuvuus riittää erinomaisesti valtaosaan retkien lintu- ja eläinhavainnoista.
  • Parempi ergonomia ja tasapaino: Lyhyempi ja kevyempi 70–300 mm ei väännä rannetta eikä vedä hartiaa etukumaraan hihnassa roikkuessaan samalla tavalla kuin pitkä 150–600 mm putki. Selkärankareumaiselle etupainoisen taakan poistaminen säästää ryhtiä ja vähentää staattista lihasjännitystä huomattavasti.

Raskas 150–600 mm telezoomi voidaan jättää suosiolla niille reissuille, joilla siirtymät autolta kuvauspaikalle tai piilokojulle ovat lyhyitä, ja ottaa pitkille vaelluksille mukaan kevyempi R7 + 70–300 mm -yhdistelmä.

Yhteenveto: Kumpi valita?

Tilanne ja tarveSuositus
Kuvaat paljon hämärässä metsässä, aamunkoitteessa ja vaativissa sääolosuhteissa.
2x Canon EOS R6 Mark II
Arvostat identtistä käyttöliittymää, saumatonta lihasmuistia ja täydellistä vararunkoa.
2x Canon EOS R6 Mark II
Haluat keventää reppua pitkille retkille selän ja jaksamisen ehdoilla.
R6 Mark II + R7
Kaipaat teleobjektiiveihin lisää millejä ja pikseleitä ilman raskaimpien supertelejen kantamista.
R6 Mark II + R7

Tällä hetkellä minulla on Canon R6 Mark II ja Canon R7 ja se on itse asiassa erittäin monipuolinen paketti: täyden kennon huippuominaisuudet maisemiin ja hämärään, ja voin säädellä telekaluston painoa päivän kunnon ja retken pituuden mukaan. Mietin vain veisinkö R7:n takaisin liikkeeseen ja vaihtaisin sen käytettyyn R6 Mk II:een. Ainahan sitä saa miettiä. Jos olisi varaa, pitäisin kaikki itselläni erilaisia tilanteita varten.

Canon 70-300 mm:n vaihto Tamron 100–400 mm:iin?

Otetaan vielä jokerina mukaan Tamron 100–400 mm f/4.5–6.3 Di VC USD, joka kiehtoo polttovälinsä takia ja on silti lähes kilon kevyempi (875 g kevyempi), kuin Tamron 150-600 mm G2.

Vertaillaan Canon 70-300 mm ja Tamron 100-400 mm objektiiveja. Molemmat ovat kevyitä, EF-kiinnitteisiä telezoomeja (vaativat R6 Mark II:ssa ja R7:ssä EF-EOS R -adapterin), mutta ne edustavat hieman eri lähestymistapaa retkikuvaukseen: Tamron 100–400 mm on sääsuojattu, teräväpiirtoisempi ja ulottuu pidemmälle, kun taas Canon EF 70–300 mm IS II on selvästi kevyempi, pienempi ja tarkentaa salamannopeasti.

Tekniset tiedot ja käytännön erot

OminaisuusTamron 100–400 mm f/4.5–6.3 Di VC USDCanon EF 70–300 mm f/4–5.6 IS II USM
Painon. 1 115 g (+ adapteri n. 110 g)n. 710 g (+ adapteri n. 110 g)
Pituus196,5 mm145,5 mm
Ulottuvuus R7:ssä (1,6x)160–640 mm112–480 mm
SääsuojausKyllä (kosteussuojattu rakenne)Ei virallista sääsuojausta
TarkennusmoottoriUSD (rengas-USM-tyyppinen)Nano USM (erittäin nopea ja äänetön)
KuvanvakainVC (n. 4 aukkoa)IS (n. 4 aukkoa)
JalustapantaSaatavilla erikseen (lisävaruste)Ei jalustapantaa
Suodinkierre67 mm67 mm
Lähin tarkennusetäisyys1,5 m (suurennos 1:3,6)1,2 m (suurennos 1:4)


Tamron 100–400 mm f/4.5–6.3 Di VC USD – Plussat ja miinukset

Kuvassa vanha, jo vuosia sitten vaihtoon mennyt Canon 7D Mk II ja Tamron 100-400 mm, joka oli minulla testissä ja päädyin silloin Canonin 70-300 mm:iin.

Plussat:

  • Enemmän ulottuvuutta ja parempi piirto telepäässä: 400 mm tuo R7:n nokalla jo 640 mm kinovastaavuuden, ja Tamron on selvästi terävämpi 300–400 mm alueella kuin Canonin 70–300 mm omassa telepäässään (300 mm). Tästä minulla ei tosin ole todistusaineistoa.
  • Sääsuojaus: Kosteus- ja pölysuojaus tekee siitä huolettomamman vaihtoehdon suomalaisiin metsä- ja suo-olosuhteisiin, aamukasteeseen ja tihkusateeseen.
  • Hyvä lähikuvaukseen: 1:3,6 suurennussuhde tekee siitä yllättävän toimivan objektiivin myös perhosten, sudenkorentojen ja kukkien kuvaamiseen.
  • Yhteensopivuus TAP-in-konsolin kanssa: Tarkennusta ja vakaimen toimintaa voi hienosäätää.

Miinukset:

  • Paino ja koko: Noin 400 grammaa painavampi ja 5 cm pidempi kuin Canon. Ei mahdu yhtä helposti pieneen kameralaukkuun tai takin taskuun.
  • Kolmannen osapuolen EF-objektiivin rajoitukset: R-sarjan rungoissa Tamronin tarkennus ei ole aivan yhtä nopea seuraavassa sarjakuvauksessa kuin Canonin oma Nano USM ja kameraan voi joutua päivittämään objektiivin laiteohjelmiston, jotta vakain ja tarkennus toimivat saumattomasti.

Canon EF 70–300 mm f/4–5.6 IS II USM – Plussat ja miinukset

Plussat:

  • Huomattavan kevyt ja kompakti: 710 gramman painolla se tuntuu R7:n tai R6 Mark II:n nokalla lähes peruszoomilta. Pitkillä kävelyillä 400 gramman säästö tuntuu suoraan selässä ja hartioissa.
  • Salamannopea Nano USM -tarkennus: Tarkennus on käytännössä välitön ja täysin äänetön – se pysyy hyvin mukana nopeissakin tilanteissa ja toimii saumattomasti Canonin R-runkojen silmätarkennuksen kanssa.
  • Laajempi alkupää (70 mm): Sopii paremmin myös tiiviimpiin maisemayksityiskohtiin ja yleiskäyttöön ilman objektiivin vaihtoa.
  • Info-näyttö objektiivin päällä: Näyttää polttovälin, tarkennusetäisyyden ja syväterävyysalueen digitaalisesti. Tämä ominaisuus ei omassa yksilössäni tosin toimi eli sillä ei ole minulle lisäarvoa.

Miinukset:

  • Ei sääsuojausta: Vaatii sateessa ja kosteassa kelissä enemmän varovaisuutta ja suojaamista.
  • Lyhyempi telepää: 300 mm (480 mm R7:ssä) jää pikkulintujen kuvaamisessa usein hieman lyhyeksi, ja 300 mm asennossa kontrasti ja reunapiirto pehmenevät hieman täydellä aukolla.

Kumpi sopii paremmin retkikalustoksi?

  • Canon EF 70–300 mm IS II, jos keveys, selän säästäminen ja nopea tarkennus ovat ykköskriteerit. Se on selvästi miellyttävämpi kantaa pitkiä matkoja kaulalla tai repussa, ja 480 mm kinovastaavuus R7:ssä riittää jo hyvin suuremmille linnuille, nisäkkäille ja maiseman yksityiskohtiin.
  • Tamron 100–400 mm, jos kaipaan sääsuojausta ja aitoa lintukuvausulottuvuutta (640 mm R7:ssä) ilman, että joudun kantamaan yli 2,5 kilon supertelezoomia (kuten 150–600 mm G2). Se on erinomainen välimuoto kevyen 70–300 mm zoomin ja raskaan 150–600 mm putken välissä – painoa on silti melkein kilon vähemmän kuin Tamronin 150–600 mm G2:ssa.

No, kumman valitsen?

Saako ottaa molemmat? Tiedän varmaksi, että kaipaan ulottuvuutta ja sääsuojausta. Toisaalta selkä on melko tärkeä ja nopea tarkennus on aina kiva juttu. Voisin ”ohittaa” sääsuojauksen erillisellä ulkoisella suojalla. Silloin ainoana plussana 100-400 mm putkelle jäisi ulottuvuus retkillä – joka ei tosin ole pikkujuttu. Tein testin R6 Mk II + Tamron 150-600 mm vs R7 + Canon 70-300 mm, molemmat pitkäksi zoomattuna. Eroja on, mutta ei paljon. Kroppikennossa 400 mm jopa ylittäisi tuon 600 mm:n täyskennossa. Uusia alueita tutkiessa laajalla alueella jokin kevyt ja riittävän pitkä zoomi olisi enemmän kuin tarpeen, sillä monesti joutuu jättää leikin kesken, jos on liikaa painoa ja selkä sen takia kipeytyy. Myös muilla vaelluksillani, vaikkeivät ne mitään kymmenien kilometrien ja monen päivän vaelluksia ole olleetkaan, kaipaisin jotakin kätevää ja kevyttä zoomia mahdollisiin eläinkohtaamisiin. Jään miettimään asiaa…

Ja muistetaan vielä, että mikään ei estä käyttämästä nopeaa R6 Mk II -runkoa esim. lintukuvauksessa tai hämärässä metsässä eläimiä kuvatessa, jos siltä tuntuu. Ja varmasti tulee tuntumaan. Tässä olen vain pallotellut kahden erilaisen skenaarion kannalta kombinaatioita ja miettinyt mitä valitsisin mihinkin tilanteeseen.

Lopputulema

Valintani tuli olemaan lopulta Canon R6 Mk II + 24-105mm ja Canon R7 + Tamron 100-400mm f/4.5-6.3 Di VC USD -objektiivi reissuille. Siihen oli montakin syytä lopulta ja vielä lopuksi huomasin kirsikkana kakun päälle, että tuohon käy sama 2x telejatke kuin Tamron 150-600mm G2 -objektiiviin eli nyt saan reissuillani oikeasti kevyttä ulottuvuutta ja paljon!

Naamioteippiä/-vinyyliä oli jäänyt sen verran jäljelle, että sain putkesta heti kerralla oman näköiseni ja maastoon sulautuvan. Hieno juttu ja päätös päivälle.

Eli kahden samanlaisen rungon sijaan minulla on nyt täysikenno ja kroppikenno, jotka täydentävät toinen toisiaan erilaisissa tilanteissa. Canon R6 Mk II maisemissa ja hämärässä kuvaamiseen sekä erittäin nopeissa tilanteissa, Canon R7 kun tarvitaan kevyttä pituutta objektiivin jatkoksi. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta nyt ne toimivat saumattomasti yhteen. En vielä tiedä kummasta tulee ykköstyöjuhta videokuvaamisessa, mutta R7:ssa puoltaa se, että siinä ei ole tavanomaista 30 minuutin aikarajaa vaan sillä voi kuvata niin kauan kun muistikorttia ja akkua riittää tai se ylikuumenee, jota se ei ilmeisesti kovin helposti tee. Molemmissa kameroissa on myös videopuolella omat vahvuutensa.

Vaihtokauppana Canon R -rungosta ja akkukahvasta Canon R7 -runkoon tein mielestäni hyvät kaupat oikeaan aikaan, kun sain niistä hyvityksenä lähes saman kuin mitä olen niistä itse maksanut vuosi sitten. Canonilla oli myös sopivasti 200 € välitön alennus -kampanja, joten minulle jäi maksettavaa R7 -rungosta 470 €. Tuon Canonin kampanjan ansiosta sain itse asiassa enemmän rahaa paketista, kun mitä olen siitä maksanut, jos niin voi ajatella.

Mitä sinä olet mieltä? Jätä kommentti tai lähetä sähköpostia ja kerro mitä tekisit/olisit tehnyt minun asemassani ja/tai jaa omia kokemuksiasi vastaavasta tilanteesta.


Discover more from Samu Aaramaa Photography

Subscribe to get the latest posts sent to your email.

Julkaissut Samu Aaramaa Photography

Luontokuvaaja ja -harrastaja. / Nature photographer and enthusiast.

Vastaa