Ei ole yhtä oikeaa tapaa löytää lintuja tai muita eläimiä, mutta on paljon asioita, joita voi ja kannattaa tehdä niiden löytämiseksi. Lintuhavaintoja voi katsella Tiira.fi -palvelusta (vanha Tiira), mutta siellä on harvoin niitä ns. tavallisia lintuja. Lajitietokeskuksella on havaintosivut, joilta löytää muitakin eläimiä (sekä kasveja jne.).
Yleisesti ottaen hyvä lähtökohta on etsiä eläinten sijaan niiden luontaisia elinpiirejä – habitaatteja ja katsoa missä on eläimille ravintoa ja suojaa jne. Eli opi ensin tuntemaan eläimen elinpiirit ja ravinto ym. käyttäytyminen kirjoista ja/tai netistä ja ala sitten vasta miettimään sitä kuvaamista. Itse löydetyt lajit ovat hienompi kokemus, kuin se että käy bongaamassa eli katsomassa jonkun muun löytämää lajia – ainakin omasta mielestäni. Ja lisäksi eläimiä opiskellessa oppii paljon sellaista, mitä ei olisi tullut edes ajatelleeksi, jos vain käy katsomassa valmiita havaintoja. Kun tutustut eläimiin, opit arvokkaita asioita ja taitoja, joita voit hyödyntää missä ikinä liikutkin.
Eli ysittäistä eläintä on mahdoton löytää tai ainakin se on sattumanvaraista, jos ei tiedä missä se asuu – (metsä)pyytä on turha etsiä keskeltä peltoaukeita ja fasaania ei löydy korvesta. Siispä kartta kauniiseen käteen ja katsomaan otollisia elinpiirejä, sitten tekemään tutkimusmatkoja niille paikoille. Hyvä ja helppo kartta on esim. Googlen kartta, kun katsoo sieltä satellittinäkymän, mutta vielä parempi on Maanmittauslaitoksen maastokartta, molemmat löytyvät myös puhelinsovelluksina. Maanmittauslaitoksen kartta netissä ja sovelluksena Android/Apple.

Monet eläimet myös muuttavat käyttäytymistään, ravintoaan ja/tai habitaattiaan vuodenajan mukaan, enkä tarkoita pelkästään muuttolintuja.
Usein ei suoraa näe eläimiä ja joskus ei lainkaan eli äärimmäisen tärkeänä pidän kuuloaistia. Kannattaa kuulostella tarkkaan ympäristöä. Voi esim. kävellä 200 m ja sitten pysähtyä kuuntelemaan – kaveriani lainaten ”juoksemalla ei lintuja saa kiinni” ja sama pätee kaikkiin eläimiin. Myös muutoin kävellessä on hyvä pitää taukoja ja jäädä katselemaan ympärilleen, joskus näköhavainto on sekunneista kiinni. Lintujen äänet kannattaa opiskella, mutta avuksi on myös puhelinsovelluksia (joihin ei kannata sokeasti luottaa), kuten Merlin (Android/Apple) tai BirdNet Live (Android/Apple), myös suomalainen Muuttolintujen kevät (Android/Apple), tietokoneelle voi ladata vaikkapa Chirpity -ohjelman.
Vaeltelun lisäksi toinen hyvä tapa kohdata eläimiä on väijyminen. Eli kökötetään paikallaan ja odotellaan mitä tulee tapahtumaan – jos mitään. Itse käytän siinä hommassa usein erilaisia naamioitumismenetelmiä, etten loista kuin huutomerkki eläimille. Naamioitumisen lisäksi pitää olla liikkumatta, usein liike on juuri se mikä paljastaa luonnon tarkkailijan. Nisäkkäiden kanssa myös niiden hajuaisti tulee ottaa huomioon eli kannattaa asettautua hyvään paikkaan tuulen alapuolelle (että tuuli tulee eläimen oletetusta suunnasta). Pikkulinnut eivät ole kovin tarkkoja äänistä ja saattavat tulla jopa uteliaisuuttaan katsomaan, mutta monen eläimen kanssa pitää osata itse olla aivan hiljaa ja kännykkä laitetaan luonnollisesti äänettömälle tai värinälle.


Yksi hauska havainto on se, että lintuja on välillä hyvin vaikea löytää ”korvesta” eli monesti ne lähimetsät ja -pellot ovatkin niitä parhaita paikkoja löytää eläimiä. Lähiluonnossa eläimet ovat myös tottuneempia ihmisiin, joten niitä pääsee helpommin tarkkailemaan ja kuvaamaan.

Kovalla sateella lintuja ei välttämättä löydä, mutta pieni sade ei haittaa ja voi olla jopa avuksi. Myös hirvieläimet ovat aktiivisia pienellä sateella, kun taas kovalla tuulella ja myrskyllä ne eivät juurikaan tykkää liikkua, sillä ne eivät voi hyödyntää aistejaan kun tärkeät kuulo- ja hajuaisti ovat poissa pelistä. Muuttolinnut lentävät myötätuuleen, sillä se helpottaa niiden työtä, joten tarkkaile säätä, jotta osaat ennustaa hyviä muuttopäiviä. Sadekeliä kutsutaan lintujen muuton yhteydessä pudotuskeliksi eli linnut pudottautuvat maahan tai puihin ja odottavat seuraavaa poutaa ja myötätuulta. Pitää siis päästä monitahoisesti eläinten pään sisälle, että oppii katsomaan ja kuuntelemaan luonnossa eläimen tapaan ja sitä kautta löytämään elämiä.
Aikainen aamu (auringonnousun tienoilla ja jo ennen sitä) on yleisesti ottaen hyvä aika löytää eläimiä, sillä ne ovat silloin yön jälkeen aktiivisia. Jotkut eläimet liikkuvat aamu- ja iltahämärässä, kun taas jotkut ovat yöaktiivisia ja toiset liikkuvat vain päiväsaikaan – keskipäivällä (auringon mukaan) monella lajilla tuntuu olevan jonkinlainen siesta-aika. Eli edelleen, lajituntemus on kaiken a ja ö.
Ja viimeisenä neuvona on viettää niin paljon aikaa ulkona kuin vaan on mahdollista ja olla lannistumatta. Se kysyy välillä kanttia, että lähtee ulos seikkailemaan vaikka 5+ edellistä kertaa olisivat tuottaneet ”nollatuloksen”. Itse pidän etuoikeutena sitä, että voin olla ulkona ja kävellä milloin missäkin, eläinhavainnot ovat bonusta.
Muista myös eettinen luontokuvaus ja luonnon tarkkailu: https://photosamu.com/2025/12/29/eettinen-luontokuvaaminen/
Hyviä hetkiä luonnossa!

Lukemista
- Suomen luontovuoden opas, Lasse J. Laine
- Suomen linnut : tunnistusopas, Lasse J. Laine
- Suomen luonto : tunnistusopas, Lasse J. Laine
- Suomen Linnut suuri lintukirja, Pertti Koskimies
- Talven eläimet luonnontutkija – Opi, löydä ja tunnista; Viljami Ovaskainen, Minna Ovaskainen
- Lintukirja – Suomalainen lajiopas; Tero Linjama, Jussi Murtosaari
Nettilähteitä
- Tiira lintutietopalvelu: vanha ja uusi
- Lajitietokeskuksen havaintosivut
- Lintujen äänet -suomalainen sivusto
- Xeno Canto – eläinten ääniä, erityisesti lintujen lauluja ja erilaisia ääniä
- YouTube – hyvä palvelu luontokuvaajien videoiden katsomiseen, paljon oppaita ja innostavaa materiaalia
Discover more from Samu Aaramaa Photography
Subscribe to get the latest posts sent to your email.