Vinkkejä yökuvauksiin

Kesän yöttömät yöt menivät, mutta sehän tarkoittaa vain sitä, että on vihdoin riittävän pimeää yökuvauksiin.

En yritä keksiä pyörää uudelleen, joten jaan vinkkejä ja linkkejä, jotka on hyväksi havaittu. Käsittelen tässä artikkelissa linnunradan ja meteoriparvien kuvaamista. Jotta tämä ei olisi vain epämääräinen linkkikokoelma, kirjoitan auki tekniikoita ja vinkkejä. Toivottavasti artikkelista on apua mahdollisimman monelle.

Ennen kuin mennään itse kuvauskalustoon ja muuhun, on hyvä että perusasiat ovat kunnossa.

• Kuvauspaikan tutkiminen päivänäön aikaan. Hankalissa paikoissa tämä on enemmän kuin tarpeellista, ettei yön pimeydessä tule vahinkoja ja toisekseen on helpompi miettiä kompositiota.
• Otsalamppu (mielellään sellainen, jossa on punainen valo, joka ei häiritse hämäränäköä).
• Sopiva vaatetus. Vaikka päivällä on lämmin, voi yö olla kylmä, joten lämmintä vaatetta päälle tai mukaan – itse kuvaus on pitkälti paikallaan pönöttämistä.
• Naposteltavaa ja juomista mukaan – yöstä voi tulla pitkä.
• Ota kaveri mukaan. Vaikka yökuvausta voi vallan mainiosti harrastaa yksinkin, voi pitkänä yönä tulla tylsää ja hyvän kaverin kanssa aika kuluu nopeammin. Voit esim. paistaa makkaraa nuotiolla ja kertoa ja kuunnella tarinoita, sekä pohtia yön kuvauksia.

Säätiedotteet

Tärkeänä asiana on tietenkin sää. Eli tutki sääennusteita alueella, jonne aiot mennä kuvaamaan siltä ajalta, jonka aiot kuvata. Katso myös karttaa laajemmin siltä suunnalta, minne aiot kuvata, sillä vaikka kuvauspaikassa olisi kirkas taivas, voi osa taivaankappaleista jäädä pilvien peittoon sillä suunnalla, mihin aiot kuvata.

Ota huomioon myös muut pilvet, kuin mitä tavallinen sääennuste kertoo. Siihen hyvä sivusto on Meteoblue. Meteoblue -sivusto näyttää ala-, keski- ja yläpilvet eri päivämäärille ja kellonajoille ja paljon muuta tietoa: https://www.meteoblue.com.

Etenkin linnunrataa kuvatessa, on tärkeää, ettei olisi liikaa kosteutta. Eli kirkas taivas ja matala ilmankosteus ovat yökuvaajan ystäviä.

Kalusto ja tarvikkeet

Itse yötaivaan kuvaamiseen perusedellytys on kamera, jossa voi manuaalisesti säätää arvoja, ei sen kummempaa. On myös olemassa erillisiä astrokameroita tai sellaisen voi tehdä itse, mutta ei nyt mennä siihen sen syvemmin.

Toisekseen tarvitaan mahdollisimman valovoimainen objektiivi, joka on mielellään laajakulma, jotta taivasta saadaan paljon kuvaan – tämäkään ei ole pakollista, myös vähemmän laajakulmaisilla objektiiveilla voi kuvata. Itse kuvaan yleensä yötaivasta täysikennoisella kameralla ja 16 mm objektiivilla, jossa isoin aukko on f/2.8. Muista ottaa huomioon myös kameran mahdollinen kroppikerroin.

Kroppikertoimen voit tarkistaa tällä sivustolla: https://cropfactorcalculator.com/

Kroppikertoimet lyhyesti:

Kroppikertoimet ilmoitettu suluissa.

• Täysikennoinen kamera (1.0x): Standardi filmi 35mm. Täysikennoisen kameran kennon koko on 36mm × 24mm.
• APS-C Nikon, Sony, Fujifilm, Pentax (1.5x): kenno on noin 1,5 kertaa pienempi kuin täysikennoisessa kamerassa. Kennon koko 23,5 × 15,6 mm.
• APS-C Canon (1.6x): Canonin kameroissa kenno on vähän pienempi kuin muissa APS-C -kameroissa ja se tuottaa 1,6 kroppikertoimen. Kennon koko 22,3 × 14,9 mm.
• Micro Four Thirds/MFT (2.0x): Panasonic ja OM System (Olympus), tarjoaa 2.0x kertoimen. Kennon koko on 18 mm × 13,5 mm.
• 1 tuuman sensorit (2.7x): Kompaktikamerat kuten Sony RX100 sarja. Kennon koko 13,2 × 8,8 mm.
• Medium Format (0.79x – 0.8x): Kenno on suurempi kuin 35mm täyskenno (Fujifilm GFX systems), jolloin kroppikerroin on vähemmän kuin 1,0. Kennon koko 43,8 × 32,9 mm.

Tarvitaan (mielellään) myös tukeva kolmijalka. On toki myös mahdollista tukea kamera esim. maahan, mutta tukeva kolmijalka on suositeltava. Lisäksi kannattaa ottaa mahdollinen kaulahihna pois kamerasta, ettei tuuli tartu siihen ja saa siten kameraa heilumaan kesken valotuksen. Kolmijalan tukevoittamiseksi voi käyttää jalustan keskitolpan alapäässä olevaa koukkua, jos sellainen on ja laittaa siihen jotain raskasta kuten valokuvausrepun – ota huomioon kolmijalan kantavuus.

Yksi hyvä lisävaruste on objektiivin lämmityspanta. Niitä saa muutamalla kympillä ja ne saavat virtansa esim. virtapankista. On todella turhauttavaa tulla kotiin yön kuvauksista ja huomata, että 70% kuvista on pehmeää suttua, syystä että linssiin on tullut huurretta. Hyvä panta on esim. JJC JDHS-1 Dew Heater Strip, sillä on hintaa noin 25 €. Objektiivin huurtumista on muutenkin hyvä seurata illan/yön mittaan, ettei tule sitä ikävää yllätystä.

Jos kuvaat yhden kuvan, kannattaa käyttää kameran ajastinta 2s, 10s tms., ettei kamera tärähdä kun painat liipaisinta tai vaihtoehtoisesti voit käyttää ulkoista laukaisinta.

Intervalliajastin: monissa kameroissa on sisäinen intervalliajastin ja sitä voi käyttää tai käyttää erillistä lankalaukaisinta. Molemmissa on puolensa. Ajastimeen laitetaan kuvien määrä ja intervalliaika eli kuvien ottamisen välinen aika. Intervallin täytyy olla pidempi kuin valotusaika ja kannattaa myös lisätä aikaan muutama sekunti, että kamera ehtii prosessoida ottamansa kuvan, eikä ruutuja jää väliin.
Esim. linnunradasta on hyvä ottaa vähintään 30-40 kuvaa, jotka pinotaan myöhemmin yhdeksi kuvaksi. Ei tosin sääntöä ilman poikkeusta, vaan sopivissa olosuhteissa myös yhdellä kuvalla voi saada näyttävän lopputuloksen. Lisäksi olisi hyvä ottaa pimeä kuva, jonka voi ottaa vaikka laittamalla linssin suojus kiinni ja kuvata pitkällä valotusajalla. Näin saadaan kennon kohinaprofiili, jota voidaan käyttää hyödyksi kuvia siistiessä.

Kuviin on hyvä ottaa mukaan mielenkiintoinen etuala, jonka voi kuvata samassa tai eri paikassa, kuin itse tähtikuvan. On oma makuasia ja etiikkakysymys missä ja miten etuala kuvataan, mutta ilman etualaa kuvasta tulee helposti tylsä.

Tämä kuva on kuvattu Kangasalla yhdessä paikassa ja yhtenä iltana. Kuva on pinottu monesta kuvasta.

Kuvaajan kaikkein tärkeimpinä ominaisuuksina ovat kärsivällisyys ja sopiva vaatetus. Yökuvaus on pitkälti odottamista. Kamera laitetaan töihin ja sitten keksitään tekemistä. Hieman kauempana oleva tulentekopaikka tai laavu tarjoavat hyvää viihdykettä sillä välin, kun kamera kuvaa. Eli hyvä ystävä samoilla mielenkiinnon kohteilla on hyvä olla mukana, jolloin voi heti paikan päällä vertailla kuvia ja jutella ajankuluksi. Time-lapse video on vielä “tylsempää” hommaa kuin “tavallisten” sarjakuvien ottaminen. Siinä kamera saattaa kuvata auringonlaskusta auringonnousuun, eikä sille tarvitse tehdä mitään siinä välillä. Eli odottavan aika voi todella olla pitkä. Oikealla asenteella ja valmistautumisella on siis iso merkitys tällaisessa kuvaamisessa.

Erittäin hyvä puhelinsovellus yökuvaamiseen ja kuvaamiseen ylipäätään on PhotoPills, joka näyttää meteoriparvet, linnunradaan, auringonnousun ja -laskun suunnan ja ajan, yön pimeyden (astronominen pimeys paras), kuun vaiheen sekä nousun ja laskun suunnan ja vaikka mitä muuta. Suosittelen lämpimästi tutustumaan kyseiseen sovellukseen. Siitä on lisäksi apua muissakin kuvauksen alalajeissa.

• PhotoPills Androidille: https://play.google.com/store/apps/details?id=com.photopills.android.photopills
• PhotoPills iPhonelle: https://apps.apple.com/fi/app/photopills/id596026805

Tässä on yksi monesta PhotoPills tutoriaalivideoista YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=e2rQ6qgR4B0

Kameran asetukset

Tähän ei voi antaa kaikkien asetusten kohdalla yhtä toimivaa kaavaa vaan tämä pitää kokeilla ja soveltaa paikan päällä.

• Automaattitarkennus laitetaan pois päältä ja tarkennetaan kirkkaaseen tähteen manuaalisesti, siten että tähti on mahdollisimman pieni piste ruudulla. Tähän kannattaa käyttää digitaalista zoomia, jotta tähti näkyy näytöllä mahdollisimman suurena. Myös Bahtinovin maskia voi käyttää apuna tarkennuksessa, mutta rehellisyyden nimissä, en ole koskaan sitä tarvinnut, enkä tunne ketään, joka sellaista käyttäisi.
• Kuvaa aina RAW-kuvia eli raakakuvia, jolloin saat tallennettua eniten informaatiota kuvaan.
• Laita kameran kuvausmoodiksi manuaalinen (M).
• Säädä kamerasta valkotasapaino suunnilleen 4 000 kelviniin. Tämän voi tehdä raakakuvissa hyvin jälkeenpäinkin ja sitä kannattaakin säätää vielä tarkemmin tietokoneella, mutta on hyvä tehdä tämä jo kuvaustilanteessa, että saat mahdollisimman oikean sävyisiä kuvia näkymään kameran takanäytöllä.
• Esisäätö: valotusaika 3 s, aukko mahdollisimman suureksi ja ISO-arvo mahdollisimman suureksi. Näillä asetuksilla ei yritetä saada hyvää kuvaa, vaan löytää linnunrata. Tähän on suurena apuna on PhotoPills ja/tai Stellarium tai Ursan tähtikartta -puhelinsovellukset.
• Esisäädön jälkeen otetaan testikuvia ja tehdään kompositio. Toistetaan kunnes kompositio miellyttää.

Seuraavaksi säädetään kameran asetukset järjestyksessä: aukko, valotusaika ja ISO-arvo.

• Aukko suurimmilleen. Jos kulmissa olevat tähdet ovat viirumaisia, pienennä aukkoa (suurempi f-luku) tai rajaa jälkikäsittelyssä.
• Valotusaika 10-20 sekuntia, riippuen objektiivin polttovälistä.
  Hyödynnä 500-sääntöä → 500/polttoväli = maksimi valotusaika. Kroppikennoisilla kameroilla lisätään kroppikerroin polttoväliin eli 500/polttoväli * kroppikerroin = maksimi valotusaika. Tavoitteena on mahdollisimman pitkä valotusaika, ennen kuin tähdistä tulee viiruja.
  On olemassa myös seurantalaitteita, jotka seuraavat esim. tiettyjä tähtiä ja näin voidaan unohtaa koko 500-sääntö ja käyttää paljon pidempiä valotuksia.
  PhotoPills -ohjelmassa saat suoraa oikean valotusajan, kun syötät ohjelmaan polttovälin ja aukon. Ohjelma antaa NPF -säännön mukaisen valotusajan, sekä 500 -säännön mukaisen valotusajan. NPF -sääntö on paljon tarkempi, joka ottaa huomioon kameran ja objektiivin ominaisuuksia.
• ISO-arvo 3200-6400 ja sitä säädetään tarpeen mukaan. Mitä suurempi ISO-arvo, sitä enemmän kuvaan tulee kohinaa. Kohinan minimoimiseksi kuvia pinotaan useita yhteen ja siivotaan ne vielä jälkikäsittelyssä.

Ohjelmat

Itse käytän kuvien pinoamiseen ilmaista Sequator -ohjelmaa (PC), mutta muitakin on paljon markkinoilla. Macille tuota lähin ohjelma taitaa olla Starry Landscape Stacker, joka maksaa noin 40 dollaria.
Sequatorille kuvat käsitellään ensin hienoisesti kuvankäsittelyohjelmassa ja sen jälkeen ne viedään kiintolevylle tif-muodossa. Vientiin 16 bittinen kuva on paras. Sequator poistaa kohinaa ja pinoaa kuvat siten, että tähdet pysyvät paikallaan ja näin ollen saadaan kirkkaampia tähtiä ja kohina poistuu lähes kokonaan. Sequatorissa on paljon asetuksia, mutta perusasetuksillakin pääsee pitkälle. En käy kaikkia asetusvaihtoehtoja tässä läpi.

Itse käytän Lightroom Classicia tai Photoshoppia kun teen esisäädöt ja lopulliset säädöt kuvaan. Mielestäni Lightroom Classic on tähän hommaan paljon nopeampi ja kätevämpi. Valitse suunnilleen sarjan keskivaiheilta kuva, tee siihen säädöt ja sen jälkeen synkronoi muutokset koko sarjan kuviin. Kun kuvat on esisäädetty, kuvat viedään levylle, kuten edellä mainittu.

Vinkkejä ja linkkejä

Pimeiden paikkojen löytäminen

Kuvaa aina valosaasteesta pois päin. Eli jos kuvaat linnunrataa, etsi paikka, jonka eteläpuolella on pimeää. Voit siis olla ns. huonomassakin paikassa, kunhan kuvauksen suuntaan on pimeää. Näin ollen ison kaupungin pohjoispuoli on huonompi paikka kuin kaupungin eteläpuoli, vaikka pimeys olisi sama. Jos kuvaat pohjoistaivaan tapahtumia esim. revontulia, suunta on päinvastainen.

Tässä pari nettisivua, joista voi katsoa pimeimmän paikan lähellä sinua. Pimeän paikan löytämiseen kannattaa katsoa Bortlen skaalaa. Mitä pienempi luku, sitä pimeämpää kyseisessä paikassa on. Bortlen luku 4 on hyvä lähtökohta ja kaikki siitä pienemmät numerot ovat plussaa. Bortlen talulukko: https://www.handprint.com/ASTRO/bortle.html.

Nettisivuja pimeän paikan löytämiseen

• https://lightpollutionmap.app/
• https://www.lightpollutionmap.info/

Yökuvaus yleisesti

• Mikael Rantalaisen vinkit tähtien, Linnunradan ja meteoriparvien valokuvaamiseen: https://www.maisemanlumo.fi/artikkelit/vinkkeja-tahtien-linnunradan-ja-meteoriparvien-valokuvaamiseen/
• Matthew Richards ja Marcus Hawkins kertovat tähtitaivaan kuvaamisesta: https://www.canon.fi/get-inspired/tips-and-techniques/night-sky-photography-tips/

Linnunrata

• Dylan High Point Scientificilta antaa kattavan paketin, jolla taatusti pääsee alkuun: https://www.youtube.com/watch?v=_v7-sXWLDm0
• Simon d’Entremontin ohjeet linnunratakuvauksiin: https://youtu.be/LhNHTNI_DY8?si=l4W2t7VQnjdJ1xws
• Mallory Davisin ohjeet linnunradan kuvaamiseen: https://youtu.be/7S5w3D9X9r0?si=lS6hEh6sGNAvKF8j
• Michael Ver Sprillin ohje linnunradan ja etualan pinoamiseen: https://www.youtube.com/watch?v=REd5GWnut_g

Meteorikuvaukset

Mitä meteoriparviin tulee, usein hehkutetaan Perseidejä, mutta niitä on muitakin. Perseidit ovat siitä kiitollisia, että Suomessa ne ovat ainoa meteoriparvi, joka näkyy lämpimään vuodenaikaan ja se lienee yksi syy niiden suosioon. Niitä myös näkyy parhaimmillaan jopa 60-100 tunnissa. Mutta tosiaan, ne eivät ole ainoita.
Toinen näyttävä meteoriparvi vielä tässä loppuvuonna on Geminidit. Ne ovat maksimissaan 13.-14. joulukuuta ja niitä näkyy noin 70 tunnissa. Geminidien tarkkailu kannattaa keskittää maksimia edeltäville öille, sekä maksimiyölle, sillä maksimin jälkeen aktiivisuus laskee melko jyrkästi. Ne ovat myös kirkkaita ja hitaampia, jolloin ne voivat piirtää pidempiä viivoja taivaalle. Se ei tosiaan ole lämmintä touhua, joten pukeutuminen ja objektiivin lämmittimet nousevat arvoonsa.
Näiden lisäksi on pienempiä meteoriparvia kuten Orionidit 2.10.-7.11. (maksimi 21. lokakuuta) ja Leonidit 6.-30.11. (maksimi 17. marraskuuta).

• Jeroen Linnenkampin ohjeet meteorikuvauksiin: https://www.youtube.com/watch?v=9KutlHMUDw4&list=PLfk4lCq7H_ZA
• Michael Ver Sprillin ohje meteorien editointiin Photoshopissa: https://www.youtube.com/watch?v=1OBFiUDWf2M

Taivaan tapahtumat omaan kalenteriin

Jos haluat saada tiedon yötaivaan tapahtumista, kuten meteoriparvista, tässä on hyvä kalenteri, jonka voi lisätä esim. omaan Google kalenteriin: https://cantonbecker.com/astronomy-calendar/

Suomen luonnon päivä ja nuku yö ulkona

Suomen luonnon päivää ja samalla Suomen ladun nuku yö ulkona -tapahtumaa vietetään elokuun viimeisenä viikonloppuna, tänä vuonna lauantaina 29.8. Eli ei muuta kuin ylös, ulos ja luontoon. Nukkua voi myös vaikka omalla pihalla tai parvekkeella, mutta tähtitaivaasta pääsee nauttimaan parhaiten pimeässä paikassa, vaikkapa jonkin järven rannalla.

• https://suomenluonnonpaiva.fi/
• https://www.suomenlatu.fi/nukuyoulkona/

Kuvattu Kangasalla, paikka on pimeä, mutta horisontissa näkyy valosaastetta.