Lajikoulu: Siili

Siili (Erinaceus europaeus) on monille suomalaisille tuttu näky loppukesän ja alkusyksyn hämärinä iltoina. Tämä sympaattinen, piikkien peittämä hyönteissyöjä on kulttuuriympäristöihin sopeutunut laji, joka viihtyy erinomaisesti ihmisten läheisyydessä, erityisesti puutarhoissa ja puistoissa.

Tuntomerkit ja elintavat

Siilin tunnistaa helposti sen selkää ja kylkiä peittävistä tuhansista piikeistä, jotka ovat oikeastaan muuntuneita karvoja. Uhattuna siili käpertyy tiukaksi palloksi, jolloin sen vatsapuolen pehmeä turkki jää suojaisaan sisään. Siili on aktiivisimmillaan hämärän tultua ja öisin. Se liikkuu maassa etsien ravintoa hajuaistinsa ja kuulonsa avulla.

Ravinto ja elinympäristö

Siili on hyödyllinen vieras puutarhassa, sillä se on ahkera hyönteisten ja selkärangattomien saalistaja. Sen ruokavalioon kuuluvat muun muassa:

• Kastemadot
• Etanat ja kotilot
• Erilaiset kovakuoriaiset ja niiden toukat
• Hämähäkit

Siili tarvitsee elinympäristökseen paikkoja, joissa on tiheää kasvillisuutta, pensasaitoja tai lehtikasoja. Nämä tarjoavat suojan päivälevolle ja hyvät puitteet pesän rakentamiselle.

Talvihorros

Suomen ilmastossa siili on riippuvainen talvihorroksesta selviytyäkseen kylmästä vuodenajasta. Syksyn aikana siilin on kerrytettävä riittävästi rasvavarastoja, jotta se selviää horroksessa myöhäissyksystä kevääseen saakka. Talvehtimispaikaksi se valitsee usein suojaisan onkalon, esimerkiksi puupinon alle, kompostiin tai lehtikasaan rakennetun pesän.

Siilin viholliset ja uhkat

Siilin luontaiset viholliset Suomessa ovat harvassa, sillä lajin puolustusmekanismi – piikikäs pallo – on erittäin tehokas suoja useimpia petoeläimiä vastaan. Siilillä on kuitenkin muutama saalistaja, jotka ovat oppineet kiertämään tämän suojan.

Huuhkaja (Bubo bubo)

Huuhkaja on siilin merkittävin luontainen vihollinen. Se on Suomen suurin pöllölaji, jonka voimakkaat kynnet ja valtava puruvoima pystyvät läpäisemään siilin piikkipanssarin.

• Saalistustapa: Huuhkaja saalistaa yleensä hämärässä tai yöllä. Se havaitsee siilin näköaistillaan ja iskee siihen ylhäältä päin. Huuhkajan kynsien voima on niin suuri, että se pystyy tappamaan siilin välittömästi tai vaurioittamaan sitä vakavasti, jolloin siilin käpertyminen palloksi ei auta.

Mäyrä (Meles meles)

Mäyrä on yksi harvoista nisäkkäistä, joka kykenee saalistamaan aikuisen siilin.

• Saalistustapa: Mäyrällä on erittäin voimakkaat etukynnet ja vahva kuono. Kun siili käpertyy palloksi, mäyrä käyttää etukäpäliään ja kuonoaan kääntääkseen siilin vatsapuoli ylöspäin. Mäyrän iho ja turkki ovat paksuja, mikä suojaa sitä jonkin verran piikeiltä, ja se on riittävän voimakas avaamaan siilin otteen. Vatsapuoli on siilin heikoin kohta, jossa ei ole piikkejä.

Kettu (Vulpes vulpes)

Kettu on tunnettu nokkeluudestaan ja ongelmanratkaisukyvystään. Ketun suhde siiliin on kuitenkin vaihteleva.

• Saalistustapa: Kettu ei yleensä pysty voimalla murtamaan siilin suojia, mutta se on oppinut strategioita siilin ”avaamiseksi”. Yksi tunnettu menetelmä on siilin vierittäminen veteen, jos lähellä on lätäkkö tai oja. Kun siili joutuu veden varaan, se joutuu suoristamaan itsensä uidakseen tai hengittääkseen, jolloin kettu pääsee iskemään paljaaseen vatsapuoleen.

Huomioitavaa

On hyvä huomioida, että vaikka nämä eläimet ovat siilin luontaisia vihollisia, ne eivät Suomessa pääasiallisesti elä siilien kustannuksella. Suurin osa siilien kohtaamista kuolemantapauksista tai loukkaantumisista Suomessa johtuu ihmisen toiminnasta, kuten liikenteestä, lemmikkieläimistä (erityisesti koirista) tai puutarhassa käytettävistä työkaluista (esim. siimaleikkurit). Lue lisää siilistä ja ihmisestä seuraavasta kappaleesta.

Siili ja ihminen

Siilien määrä on monin paikoin laskenut, ja ne kohtaavat elinympäristöissään monia vaaroja kuten aiemmin todettu. Ihminen on suurin uhka siilille myös epäsuorasti, kuten esimerkiksi tehokkaan puutarhanhoidon myötä häviävät suojapaikat. Siilin auttaminen on kuitenkin helppoa: siistimätön nurkka pihassa, lehtikasan jättäminen ja välttämällä myrkkyjen käyttöä etanoiden torjunnassa voi tarjota siilille turvallisen elinympäristön.