Toukokuu luonnossa

Toukokuun luonto näyttää tänä vuonna huomattavan erilaiselta, kun terminen kevät on ottanut kuukauden etumatkan. Kun luonto on ”aikataulussa” edellä, perinteiset toukokuun ilmiöt siirtyvät ja tiivistyvät.

Tässä ennuste ja huomioita tästä poikkeuksellisesta toukokuusta:

Aikainen pesintä ja muutto

• Hyönteissyöjät: Koska terminen kevät alkoi aikaisin, hyönteismaailma on jo herännyt. Tämä tarkoittaa, että toukokuun loppupuolen tyypilliset saapujat, kuten tervapääskyt ja kultarinnat, saattavat saapua ja aloittaa pesinnän tavanomaista aiemmin ravinnon turvin.
• Poikasaika: Monet huhtikuun pesijät (kuten tiaiset ja kyyhkyt) saattavat ruokkia poikasiaan jo toukokuun alussa, jolloin toukokuusta tulee poikkeuksellisen kiireinen poikasaika.
• Arktika: Arktisten lintujen muutto noudattaa usein valon määrää, mutta suotuisat etelätuulet ja lämpö voivat aikaistaa suurimpia muuttoryntäyksiä viikolla tai parilla.

Kasvillisuuden nopea kehitys

• Lehtien kasvu: Jos koivut ovat olleet hiirenkorvalla jo huhtikuussa, toukokuun alussa metsät ovat jo täydessä lehdessä. Tämä tekee lintujen havainnoinnista haastavampaa, kun näkyvyys puihin heikkenee varhain.
• Kukinta: Toukokuun perinteiset kukkijat, kuten kielo ja tuomi, saattavat kukkia jo toukokuun alkupuolella. Pölyttäjillä, kuten kimalaisilla, on täysi työ pysyä nopeasti ohi kiitävän kukinnan tahdissa.

Riskit: Takatalven vaikutus

Vaikka terminen kevät on etuajassa, arktiset kylmänpurkaukset ovat silti mahdollisia.

• Halla ja ravinto: Jos toukokuussa iskee halla tai lumisade, se on erityisen vaarallista pitkälle ehtineelle kasvillisuudelle ja jo kuoriutuneille linnunpojille.
• Hyönteiskato: Äkillinen kylmyys lamauttaa hyönteiset, mikä voi johtaa ravintopulaan niillä lajeilla, jotka luottivat aikaiseen kevääseen.

Huomautus

Vaikka lintujen ja muiden eläinten poikaset ovat monesti suloisia, niitä tai pesällä olevia emoja ei pidä lähestyä. Eräs kuvaajakaveri sanoi, että lintuja ei saa juoksemalla kiinni ja tämä pitää täysin paikkansa. Pesällä se on valitettavasti toisin, sillä ihminen pääsee joissain tapauksissa lähelle pesää. Paras tapa eläinten kuvaamiseen on mennä otolliseen paikkaan ja odottaa, että eläimet tulevat itse lähemmäs. Se vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä ja samaan paikkaan saman eläimen takia voi joutua menemään useamman kerran, mutta meidän pitää ajattelevina olentoina pystyä asettamaan luonto aina etusijalle.

Tämän artikkelin kottaraiskuva on otettu pitkällä teleobjektiivilla (600 mm) ja sen lisäksi kuvaa on rajattu todella paljon jälkikäsittelyssä. Näin ollen pystyin kuvaamaan tämän kottaraisperheen touhuja niitä häiritsemättä.