Pahoittelut, ettei minulla ole tähän hätään tarjota kuvaa karhusta tai supikoirasta. En nimittäin halua kuitata kohtaamista karhun kanssa kuvauskojusta käsin valmiiksi katetun pöydän äärellä – haluan kohdata metsän kuninkaan sen omilla ehdoillaan, täysin luonnollisessa ympäristössä. Supikoira taas on sikäli hankala tapaus, että se on haitallinen vieraslaji, mutta luontokuvaajan veri vetää puoleensa: jos sellainen sattuisi tielleni, tarttuisin silti empimättä kameraan ja ikuistaisin tuon karvaturrin. Toivottavasti tässä tekstissä on kuitenkin tarpeeksi aamu- tai iltapuuroa ja ehkä jopa uutta tietoa näistä lajeista.
Vaikka karhu nukkuu normaalisti lokakuusta huhtikuun hangille asti, se voi havahtua ja lähteä liikkeelle kesken talven. Moni mieltää karhun nukkumisen syväksi ja järkähtämättömäksi horrokseksi, mutta fysiologisesti se onkin lähempänä supikoiran kevyempää tilaa eli talviunta. Karhun ruumiinlämpö laskee vain muutaman asteen ja aineenvaihdunta hidastuu, mutta aistit pysyvät jossain määrin toiminnassa.
Tavallisin syy unien keskeytymiseen on häiriö pesällä. Esimerkiksi metsätyöt tai pesän läheisyydessä liikkuva koira voivat säpsäyttää karhun hereille ja kerran paettuaan se harvoin enää palaa entiseen makuupaikkaansa. Myös pesään valuva vesi tai sohjo, rakenteen pettäminen tai syksyllä liian ohueksi jäänyt rasvakerros voivat pakottaa karhun nousemaan ylös etsimään kuivempaa suojaa tai ravintoa keskellä talvea.
Toisin kuin karhu, supikoira on kevytuninen ja havahtuu helposti jo lauhoilla suojakeleillä. Se saattaa jättää pesänsä ja lähteä ravinnonhakuun, jos nälkä alkaa kurnia vatsassa liian aikaisin. Helmikuussa supikoiria näkee liikkeellä siksikin, että niiden lisääntymiskausi alkaa. Silloin erityisesti koiraat voivat kahlata hangessa pitkiäkin matkoja etsiessään kumppania tai puolustaessaan reviiriään, kunhan sää on vähänkään suotuisa. Olen tosin törmännyt yöaikaan supikoiraan myös kovemmalla pakkasella, mutta syytä sen hereilläoloon en osaa edes arvailla.
Talviuni: karhu (Ursus arctos) ja supikoira (Nyctereutes procyonoides)
