Tästä aiheesta on kirjoiteltu ja uutisoitu muutenkin paljon, mutta ajattelin silti laittaa oman lusikkani soppaan – ja mahdollisesti ottaa sitä itseään tuulettimeen. Tämä aihe on minulle tärkeä, ollut lapsuudestani asti. Olen itse todistanut tätä ilmiötä ja lajikatoa, mikä on osittain tämän ilmiön tulosta. Lajikato on myös metsätaloutemme ja agrikulttuurimme syytä, mutta siitä lisää ehkä myöhemmin.
Tuossa kuvassa on muuten kottarainen, kyllä muuttolintu ja kesäasukki, uimassa Tampereen Iidesjärvessä, 13. tammikuuta 2025.
Nykyinen ilmastonmuutos eroaa aiemmista ennen kaikkea nopeudessaan, ihmisen aiheuttamassa vaikutuksessa ja laajuudessaan. Se ei ole luonnollinen sykli, vaan seurausta ihmistoiminnasta.
Keskeiset erot nykyisen ja aiempien ilmastonmuutosten välillä
1. Ihmisen vaikutus
- Nykyinen ilmastonmuutos johtuu pääosin ihmisen toiminnasta, kuten fossiilisten polttoaineiden käytöstä, metsien hakkuista ja teollisuudesta.
- Aiemmat ilmastonmuutokset johtuivat luonnollisista tekijöistä, kuten auringon aktiivisuuden vaihteluista, vulkanismista, maapallon kiertoradan muutoksista ja merivirtojen vaihteluista.
2. Muutosnopeus
- Nykyinen lämpeneminen tapahtuu ennätyksellisen nopeasti: maapallon keskilämpötila on noussut yli 1 °C esiteollisesta ajasta vain noin 150 vuodessa.
- Aiemmat ilmastonmuutokset tapahtuivat tuhansien tai miljoonien vuosien aikana, jolloin ekosysteemeillä oli aikaa sopeutua.
3. Laajuus ja vaikutukset
- Nykyinen muutos vaikuttaa globaalisti: lämpötilat nousevat, jäätiköt sulavat, merenpinta kohoaa ja sään ääri-ilmiöt yleistyvät.
- Aiemmat muutokset saattoivat olla alueellisia tai vaikuttaa vain tiettyihin ilmastovyöhykkeisiin.
4. Todennettavuus ja mittaukset
- Nykyisestä ilmastonmuutoksesta on laaja tieteellinen näyttö: satelliittihavainnot, jääkairaukset, lämpötilasarjat ja ilmastomallit tukevat muutosta.
- Aiemmista muutoksista saadaan tietoa geologisista kerrostumista, fossiileista ja jääytimistä, mutta ne ovat vähemmän tarkasti dokumentoituja.
5. Sopeutuminen ja riskit
- Nykyinen muutos aiheuttaa merkittäviä riskejä ihmisille, luonnolle ja taloudelle: kuivuus, tulvat, ruokaturvan heikkeneminen ja biodiversiteetin katoaminen.
- Aiemmat muutokset johtivat luonnollisiin sopeutumisprosesseihin, kuten lajien leviämiseen tai sukupuuttoon, mutta ilman ihmisen vaikutusta.
Meillä Suomessa ilmastonmuutos näkyy kyllä ja jo nyt, mutta ei ehkä niin selvästi, kuin jossain muualla maailmalla. Meillä kyllä tulee olemaan kuumempia kesiä ja lauhempia talvia, paljon hämärää ja märkää – ei ehkä joka vuosi, mutta vähän pidemmällä tähtäimellä. Ja se näkyy kyllä jo nyt, kun tilastoja katsoo.
Valitettavasti eniten kärsivät ne, jotka tähän vähiten ovat syyllisiä. Puhumattakaan eläimistä. Lajikato on maailmanlaajuinen ongelma ja näkyy vahvasti myös meillä. Yhtenä esimerkkinä täältä Suomesta nostettakoon esiin yksi lempilinnuistani; hömötiainen. Ilmastonmuutos ja metsäteollisuus ovat isoja syypäitä sen ahdinkoon.
Vielä nuoruudessani hömötiainen oli yksi Suomen yleisimmistä lintulajeista ja nykyään se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, jo vuonna 2019 (Kannan kehitys 1976–2023: −57 %). Minä olen vain yksi luontoharrastaja ja minulla on moninaisten tietolähteideni lisäksi omakohtaista kokemusta vain 80-luvulta lähtien. Pienen pieni siivu ja otanta koko todellisuudesta. On enemmän kuin suositeltavaa hankkia lisää tietoa aiheesta, itse kunkin.
”Kultasirkun laulu on jo vaiennut Suomessa, ja peltosirkun viserrys uhkaa kadota seuraavaksi. Peltosirkun kanta on vähentynyt yli 99 prosentilla 30 vuoden aikana.
Jopa yleisten lajien, kuten peipon ja pajulinnun, kannat ovat vähentyneet. Suomessa pesivistä yli 250 lintulajista 86 on luokiteltu uhanalaisiksi ja 34 silmälläpidettäväksi.”
”Mitä se tarkoittaa, jos yksi laji häviää ja kuolee sukupuuttoon?
– Jokaisella lajilla on merkityksensä, emmekä me tiedä, mitä yhden lajin putoaminen pois ekosysteemistä tarkoittaa kokonaisuudelle. Jos lentokoneen siivestä irtoaa pultti, kuinka monta pulttia ollaan valmiita menettämään, ennen kuin kokonaisuus rupeaa sakkaamaan pahasti? Lajeja ei koskaan saa takaisin.”
– https://yle.fi/a/74-20083431
Lähteitä:
Samu Aaramaa Photography 