Melkein vuosi ennätti vierähtää edellisistä mallikuvauksista. Aina on ollut joku este tai syy, miksen ole päässyt Tampereen Valokuvausseuran henkilökuvausryhmän kuukausittaiseen tapahtumaan. Jos ei ole muuta syytä ollut, niin epäröinti omia kykyjä kohtaan on vesittänyt osallistumiseni. Ehkä se on ollut liiankin usein syynä. Tai se, ettei vaan ole ollut ideoita. Jotkut osaavat ja keksivät, minulla pää lyö tyhjää. Eläinten kanssa on toinen juttu. Ihmiset olisivat helpommin tavoitettavissa, mutta jostain syystä minä tavoittelen sitä yksisarvista pöpelikössä.
Pitäisi opiskella enemmän, sitä ihmisten kuvaamista ja tietenkin harjoitella paljon, sopivassa suhteessa teoriaa ja käytäntöä. Eläin- ja luontokuvia ylipäätään tulee kyllä kuvattua riittävästi, jos niin voi sanoa, mutta parantamisen varaa on tietenkin kaikilla sektoreilla. Koska on sitten riittävän hyvä ja kuka sen määrittelee? Kas siinä pulma. Mutta nyt on taas kuvattu ihmisiäkin. Uskaltaisiko sitä varovasti ja hiljaa itselleen luvata, että koitan opetella enemmän ihmiskuvausta ja keräillä ideoita pankkiin tulevaisuutta varten.
Meillä oli seuran kanssa ajatus kuvata ystäviä/pariskuntia tulevan ystävänpäivän kunniaksi, mutta koska mukana on paljon liikkuvia osia, ei homma mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Yhden mallin pari ei saapunut ollenkaan paikalle ja yksi pariskunta lähti jo kun ensimmäinen porukka oli kuvannut heidät. Kuvaajat siis olivat ryhmissä ja yhden ryhmän kuvaajien piti kuvata aina malliparia ja sitten vaihto, siten että kaikki kuvaavat kaikkia. Mutta itselleni oli hyvää treeniä kaikki tyynni, enempi olisi tietenkin ollut parempi. Mutta näillä mennään, ihmisiä tässä kaikki ollaan, erehdyksiä sattuu.
Kartanon omistajat Hanna ja Kossu
Valtaväylällä, niin tiedon kuin muutenkin.
Väliaikamiekkailua, että pysyy mallit lämpöisenä. Tämä oli mallien ihan omaa ex tempore juttua. Minä näin tilaisuuteni ja tallensin tapahtuman.
Samu Aaramaa Photography 