Aamun harvinaista vastakohtaisuutta kuvastava kertomus alkaa aikaisella heräämisellä, aamupalan jälkeen ulos lähtemisellä. Matkalla luonto heräsi eloon hanhien, kiurujen ja kurkien ääniin. Kirjaaminen ja valokuvaaminen yhdistivät elämykset. Päivä päättyi suurten eläinlajihavaintojen myötä, valmistautuen uusiin seikkailuihin.
Kameran objektiivin telejatke
Telejatke, eli extender, on optinen lisälaite, joka pidentää objektiivin polttoväliä. Se on hyödyllinen esimerkiksi luonto- ja urheilukuvauksessa, mutta heikentää valovoimaa ja kuvanlaatua. Yhteensopivuus objektiivin kanssa on tärkeää, ja se toimii parhaiten laadukkaiden objektiivien kanssa.
Homo sapiens – Viisas ihminen
Homo sapiens tarkoittaa viisasta ihmistä, mutta juoksemalla lyhytnäköisen talouskasvun perässä tuhoamme oman eloonjäämisemme edellytykset. On paradoksaalista, että lajimme kyky alistaa luonto kääntyy nyt meitä itseämme vastaan. Todellinen viisaus punnitaan siinä, opimmeko arvostamaan elinympäristöämme enemmän kuin sen tuhoamisesta saatavaa hetkellistä hyötyä. Lue myös miten sinä voit auttaa luontoa arjessasi.
Kenttäpäiväkirja: Varpuspöllöä etsimässä
Maaliskuinen aamuyö kutsuu pöllöretkelle, kun luonto herää talven jälkeen eloon. Tässä kenttäpäiväkirjassa etsitään pientä varpuspöllöä jäisiltä poluilta, kohdataan uteliaita metsäkauriita ja nautitaan tietoisesta läsnäolosta metsän rauhassa. Lyhyistä unista huolimatta luonto tarjoaa parasta laatuaikaa ja maagisia hetkiä kevätpäivän aloitukseen.
Maaliskuu luonnossa
Maaliskuu on luonnon suuri aktivoitumisvaihe, jossa valon lisääntyminen käynnistää kevätvalmistelut. Joutsenet saapuvat, pöllöt huhuilevat ja hangilla nähdään rusakkokosintoja. Samalla ensimmäiset leskenlehdet ja pähkinäpensaat valmistautuvat kukintaan pälvipaikoilla. Lue kooste kuukauden kiinnostavimmista lajihavainnoista – muuttolinnuista ja heräilevistä nisäkkäistä aina kevään ensimmäisiin kukkijoihin.
Valkoposkihanhi (Branta leucopsis)
Valkoposkihanhi on keskikokoinen hanhilaji, jonka historiaan kuuluu keskiaikainen uskomus sen syntymisestä simpukasta. Poikasten matka pesästä on vaarallinen ja vain puolet niistä selviytyy. Laji muuttaa nopeasti, kykenee lentämään 95 km/h ja laiduntaa ahkerasti ruohoa. Se on lähes täysin kasvinsyöjä.
Pysähtymisen taito: Mitä luonto opettaa meille kärsivällisyydestä?
Luonnossa mikään ei tapahdu meidän kellon mukaan. Tämä teksti pohtii harrastuksen syvintä merkitystä: miten kärsivällinen havainnointi opettaa läsnäoloa ja vaimentaa arjen kiireen. Kun pysähdymme luonnon omien rytmien äärelle, löydämme tilan, jossa suoritukset vaihtuvat rauhoittumiseen ja yhteys ympäristöön syvenee.
Lopputalvi-alkukevät on pöllöjen soidinaikaa
Kun päivät pitenevät ja pakkasyöt kirkastuvat, metsissä alkaa salaperäinen konsertti. Joidenkin pöllöjen soidin alkaa jo helmikuussa ja pari lajia voi jatkaa vielä toukokuussakin. Tässä artikkelissa pureudun pöllöjen soidinkauden aikatauluun, otollisimpiin kuunteluolosuhteisiin ja yleisimpien lajiemme äänituntomerkkeihin. Ota vinkit talteen onnistuneelle pöllöretkelle ja opi tunnistamaan yön huhuilijat.
Talviuni: karhu (Ursus arctos) ja supikoira (Nyctereutes procyonoides)
Talvuni on karhulle ja supikoiralle elintärkeä selviytymiskeino, mutta se ei ole järkähtämätöntä horrosta. Häiriö pesällä, sääolosuhteiden muutos tai riittämätön rasvakerros voivat säpsäyttää eläimet liikkeelle keskellä talvea. Helmikuussa supikoiria ajaa hangelle myös alkava lisääntymiskausi. Luonto asettaa ehdot ja kuvaajan on kohdattava eläimet niitä kunnioittaen, täysin luonnollisessa ympäristössä ilman kuvauskojuja tai ruokintoja.
Kenttäpäiväkirja, 10.2.2026
Lue elävä kenttäpäiväkirja Tampereelta: Kevät tekee tuloaan ja linnut aloittavat soitimen helmikuun pakkasissa. Havaintoja käpytikkojen takaa-ajosta, kuusitiaisista ja harvinaisesta naarastikasta, jolla on punaiset niskahöyhenet. Mukana myös mielenkiintoista tietoa siitä, voiko lintu laulaa nokka kiinni sekä havaintoja metsän nisäkkäiden jäljistä.