Maaliskuu on luonnossa suuren aktivoitumisen aikaa, jolloin valon lisääntyminen ja lämpötilan nousu käynnistävät kevätvalmistelut monella rintamalla. Tässä on katsaus lajeihin, jotka heräävät tai saapuvat Suomeen maaliskuussa.
Linnut: Ensimmäiset muuttajat ja pesinnän aloittajat
Linnut ovat maaliskuun näkyvin merkki keväästä. BirdLife Suomen mukaan ensimmäiset kiurut ja töyhtöhyypät on havaittu jo helmikuun puolella, mutta niiden pääjoukot ja monet muut lajit aktivoituvat nyt:
- Muuttolinnut: Maaliskuun alussa saapuvat laulujoutsenet, metsähanhet ja pulmuset. Kuun loppua kohden saapuvat peipot, kottaraiset, kurjet ja naurulokit.
- Pesintä ja soidin: Monet paikkalinnut ovat jo täydessä touhussa. Pöllöt (kuten huuhkaja ja lehtopöllö) huhuilevat reviireillään. Maaliskuussa jo valtaosa pöllöistä on äänessä. Tikat aloittavat rummutuksensa, jolleivat ole jo aloittaneet. Korpit, merikotkat ja käpylinnut saattavat aloittaa pesinnän tai jopa muninnan jo lumien aikaan.
- Vuoden lintu: Vuoden 2026 teemalintu on tervapääsky, mutta se saapuu Suomeen vasta toukokuussa, siitä minä lasken kesän alkaneeksi.
Nisäkkäät: Herääminen ja lisääntymiskausi
- Karhu: Leudoina kevättalvina ensimmäiset uroskarhut saattavat heräillä horroksestaan maaliskuun loppupuolella, vaikka pääosa herää vasta huhtikuussa.
- Saimaaannorppa: Kuutit syntyvät yleensä maaliskuussa lumipesien suojiin. Jos lunta ei ole riittävästi, kuutit ovat alttiina saalistajille.
- Rusakot ja jänikset: Niiden kuuluisa ”maaliskuun hullutus” eli vauhdikkaat kosintamenot ja tappelut alkavat hankien päällä.
- Orava: Oravat alkavat olla aktiivisempia ja valmistelevat kevään ensimmäistä poikuettaan.
Hyönteiset ja matelijat: Ensimmäiset auringonottajat
Vaikka lunta on vielä maassa, aurinkoiset päivät herättävät varhaisimmat lajit:
- Perhoset: Talvehtineet sitruunaperhoset ja nokkosperhoset voivat lähteä lentoon ensimmäisillä lämpimillä pälvipaikoilla maaliskuun lopulla.
- Muurahaiset: Kekomuurahaiset nousevat kekojen pinnalle ”lämmittelemään” ja siirtämään lämpöä pesän syövereihin heti, kun aurinko alkaa paistaa kekoon.
- Matelijat: Kyy on usein ensimmäinen matelija, joka kömpii esiin talvipesästään paistattelemaan päivää etelärinteillä, joskus jo maaliskuun loppupuolella.
Puiden ja pensaiden kukinta
Monet tuulipölytteiset puut aloittavat kukintansa jo ennen lehtien puhkeamista hyödyntääkseen esteetöntä ilmavirtaa:
- Pähkinäpensas: Ensimmäiset keltaiset norkot voivat aueta jo maaliskuun aurinkoisina päivinä, erityisesti Lounais-Suomessa.
- Harmaaleppä: Lepän norkot pidentyvät ja alkavat pölistä keltaista siitepölyä heti, kun lämpötila nousee nollan yläpuolelle.
- Raita: Pajukasveihin kuuluva raita alkaa kasvattaa pehmeitä, harmaita ”pajunkissoja” eli kukkasilmuja, jotka valmistautuvat huhtikuun varsinaiseen kukintaan.
Ensimmäiset kevätkukkijat
Vaikka metsissä on vielä lunta, puutarhoissa ja lämpimillä rinteillä nähdään ensimmäiset merkit vihreydestä:
- Lumikello: Kuten nimi kertoo, tämä sipulikasvi puskee esiin jopa lumen läpi. Se on usein maaliskuun ensimmäinen kukkija pihapiireissä.
- Talventähti: Keltainen pieni kukka, joka kukkii usein samoihin aikoihin lumikellojen kanssa heti lumen sulattua päältä.
- Leskenlehti: Maaliskuun loppupuolella ensimmäiset keltaiset mykeröt ilmestyvät aurinkoisille ojanpientareille ja hiekkaisille rinteille, joista lumi on jo kadonnut.
Kasvun esivalmistelut
Kasvit – myös ne jotka eivät vielä näy maan päällä, aktivoituvat solutasolla:
- Mahlan juoksu: Koivu alkaa nostaa vettä ja ravinteita juuristostaan runkoon. Mahlan juoksu kiihtyy maaliskuun lopulla, kun yöt ovat pakkasella mutta päivät aurinkoisia.
- Silmujen turpoaminen: Puiden silmut alkavat imeä itseensä vettä ja ravinteita, mikä näkyy silmujen koon kasvamisena ja värin muuttumisena eloisammaksi.
- Sammalet ja jäkälät: Ne aktivoituvat välittömästi, kun kosteus ja valo lisääntyvät, aloittaen yhteyttämisen jo nollakeleillä.
