Pidän kirjaa – monestakin asiasta, mutta tässä nyt paneudun linturuokintaani ja sen kustannuksiin. Mutta kerron myös lopussa miksi juuri sinun kannattaisi aloittaa lintujen ruokinta, jos et sitä jo tee. Julkaisen tämän siksi, että tulos yllätti itseni.
Ensin yllätyin siitä miten paljon minulla on mennyt rahaa lintuihin ja sitten yllätyin miten vähän se on päivää kohti. Kaikki on suhteellista. Sen sijaan tulos linturuokinnan tai ylipäätään luonnon katselemisen terveyshyödyistä ei yllättänyt minua millään lailla, se on ollut minulle selvää lapsesta saakka, ihan omakohtaisista kokemuksista.
Oman ruokinnan kulku
Vein ensimmäisen talipötkön ruokintapaikalle eli aloitin ruokinnan 51 päivää sitten, joulukuun 3. päivänä 2025.
Odotin ja pelkäsin, että linnut eivät löydä ruokintaani. Kolme ensimmäistä päivää tuntuivat loputtoman pitkiltä. Rasvatangossa ei ollut ainuttakaan nokan jälkeä. Välillä houkuttelin lintuja atrapilla eli soitin tyypillistä ruokinnalla kuuluvaa lintujen sirkutusta metsässä — ei mitään. Mutta neljäntenä päivänä rasvatangossa oli nokan jälkiä! Olin haljeta riemusta!
Jäin hyvän matkan päähän odottelemaan ja katselemaan mitä lintuja ruokinnalla käy. Havaitsin ainakin yhden sinitiaisen ja kaksi talitiaista (koiras + naaras), jotka kaikki kävivät vuorotellen syömässä rasvapötköä.

Havaitsin lähistöllä myös punatulkkuja, joten oli aika lisätä ruokailua, kun niille ei tali maistu.

Vein heti seuraavaksi päiväksi ruokintapaikalle lintulaudan ja kuorittuja auringonkukan siemeniä sekä talipalloja 5 x 90 g.
Kaikki linnut rakastuivat auringonkukan siemeniin ja sana alkoi kiiriä siivekkäiden kesken.



Lähes kaksi viikkoa kävin ruokinnalla tiuhaan, mutta huomasin ikävän seikan. Orthex-kota ei toiminut. Sinne jäi siemenet jumiin ja pari kertaa syöttölautanen pääsi tyhjäksi — oli aika päivittää lintulauta. Se oli noin kympin moka, ei maailma siihen kaadu. Linnutkaan eivät kärsineet, sillä maa oli vielä sula.
Pähkäilin hetken vaihtoehtoja, mutta päädyin 45 cm korkeaan Tintti jyväsyöttimeen. Silläkään ei ollut hintaa kuin 12,99 € — ei paha.
23.12. mennessä olin havainnut ruokintapaikalta käsin yhteensä 16 eläinlajia, mukaan luettuna metsäkauris ja joku hiiri/myyrä (näin sen vain vilaukselta). Moni linnuista kävi syömässä tarjoamiani ruokia ja ne olivat jo tottuneet minun läsnäoloon vallan mainiosti, mutta osa havainnoista oli ohi tai yli lentävistä linnuista, jotka eivät tienneet ruokinnastani mitään.
Havaitut lintulajit olivat ja ovat edelleen tätä kirjoittaessani: sinitiainen, talitiainen, punatulkku, harakka, mustarastas, närhi, hömötiainen, varis, korppi, naakka, kuusitiainen, vihervarpunen, käpytikka ja räkättirastas.
Näistä varmuudella syömässä on käynyt seuraavat lajit: sinitiainen, talitiainen, punatulkku, mustarastas, hömötiainen, kuusitiainen, vihervarpunen ja käpytikka. Koska linnut olivat jo tottuneet minuun, pääsin väsytystaistelumenetelmällä varsin lähelle ja rupesin saamaan kivoja kuviakin.















Lintuja kävi ruokinnalla aika paljon, mutta jyvät eivät näyttäneet katoavan, joten uskalsin lähteä kotikonnuilla käymään — olin varma, että ruoka riittää.



Joulutauko
Jouluaatonaattona siirryin kissojeni kanssa Pirkanmaalta Pohjanmaalle.
Joulun olin rauhallisin mielin, sillä olin varma, että linnut pärjäävät hyvin ruokinnallani. Kävin Pohjanmaallakin linturetkillä, mutta näin myös perhettäni ja ystäviäni.











Loma oli ja meni ja oli aika palata Pirkanmaalle, omaan arkeeni ja jo rakkaiksi tulleiden tirppojen pariin.
Paluu omalle ruokinnalle
Menin käymään ruokinnalla ja järkytyin pahasti.
Jyväsyöttimet olivat tyhjät ja yhdestä talitangosta oli jäljellä enää pää ja häntä. Korkeasta jyväsyöttimestä oli myös kansi lähtenyt, mutta se löytyi heti. Mietin mitä on tapahtunut. No, sitä ei voinut jäädä suremaan vaan piti alkaa toimia — heti lisää ruokaa linnuille.
Täytin jyväsyöttimet ja vein uudet talitangot. Pelkäsin edelleen, että joku/jokin on käynyt sabotoimassa ruokintaani. Mietin vaihtoehtoja niin, että pää savusi.
Seuraavana päivänä menin uudestaan ruokinnalle ja näin heti, että talitangot olivat tiessään. Toinen jopa niin, että ohut puu jossa se roikkui, oli poikki. Nyt ei tarvinnut enää epäillä, joku/jokin siellä käy. Mutta kuka tai mikä? En ollut nähnyt tai kuullut mitään sopivaa kandidaattia – edes jälkiä.
Lisäsin taas ruokaa ja menin seuraavana päivänä kiikaroimaan tilannetta.

Ei mitään, eikä ketään. Ruokaa oli ja linnut olivat mielissään. Kävin lähempänä tutkimassa maastoa, mutta siellä ei ollut kuin omat jälkeni. Mysteeri ei ratkennut. Ainoa positiivinen asia oli, että myös vihervarpuset olivat siirtyneet tervaleppien kävyistä ruokinnalleni.

Seuraavana päivänä menin paikalle kameran kanssa.

Ja sinä päivänä selvisi myös tihutöiden tekijä. Tuli oikein esittäytymään.

Onhan tuo nyt syyllisen näköinenkin 😂
Oli heti selvää, että mitään karkoitteita en ala edes miettiä. Orava oli kotonaan ja minä sen reviirillä. Eli piti keksiä vaihtoehto B.
No se oli aika helppo, oravalle omaa ruokaa, että pysyy lintujen ruoat rauhassa. Mutta miten? Mietin mitä ja miten voin laittaa oravalle niin, että sen ja lintujen ruoat pysyvät erillään. Google töihin. Prismasta löytyi oravansyöttölaite! En edes muistanut, että sellaisia on. Ja vielä 24 h Prismassa (muut kaupat olivat jo siinä vaiheessa iltaa kiinni). No sinne heti ja samalla reissulla iso säkki maapähkinöitä mukaan. Mutta eihän sekään nyt mennyt niin kuin elokuvissa. Katsoin netistä, että niitä on nimenomaan siinä Prismassa, minne halusinkin mennä — molempia — pähkinöitä ja syöttölaitteita. Pähkinät löytyi heti, mutta syöttölaitteita ei ollut siellä missä niitä piti olla. Aikani pyörin ja sitten päätin nöyrtyä pyytämään apua. Avulias henkilökunnan edustaja lähti kanssani tarkistamaan outoa tilannetta. Varastosaldo näytti hänen taskupäätteelläänkin 4 kappaletta ja hyllypaikkakin piti olla, mutta hyllypaikassa ei ollut edes lappuja syöttölaitteille. Siirryimme toiselle osastolle henkilökunnan radiosta tulleiden ohjeiden mukaan — vesiperä. Sitten tuo avulias enkeli meni vielä katsomaan olisiko niitä varastossa. Ei löytynyt syöttölaitteita sieltäkään. Kysyin sitten näkeekö hän muiden Prismojen tilanteen. Ja kyllähän hän näki. Toisessa Prismassa niitä piti olla peräti 18 kappaletta, joten todennäköisyys löytää niitä sieltä oli jo lupaava. Ostin kuitenkin 5 kg maapähkinäpussin, sillä en halunnut luottaa siihen, että niitä ei sitten saakaan sieltä seuraavasta Prismasta. Jos luet tätä Tampereen Linnainamaan Prisman avulias nainen, iso kiitos sinulle! Ehkä teit vaan työtäsi, mutta minulle se merkitsi paljon.

https://www.prisma.fi/tuotteet/100012710/osku-5kg-maapahkina-ulkolinnuille-100012710
Kiesi alle ja toiseen Prismaan. Siellä virkavalta taltutteli humalaista(?) nuorisoa ja se oli juuri se syy miksi en sinne halunnut alunperin mennä vaan valitsin tukikohtaani nähden syrjäisemmän Prisman. Luikin ihmisten välistä suoraa eteeni tuijottaen, vain hyllyvälin numero ja syöttölaite mielessä. Näin jo kauempaa, että siellä suorastaan tarunhohtoisesti ”kimalteli” niitä syöttölaitteita pinossa. Okei, raakaa puuta ne on, ei ne mitään oikeasti kimaltele. Pettymys oli pienoinen, sillä ne olivat paljon pienempiä kuin oletin. No, ei voinut mitään, aamuksi se oli kuitenkin saatava lyöntiin, joten sellainen sitten mukaan.
Käväisin vielä tankkaamassa autoon vähän menovettä ja palasin tukikohtaani. Pyörittelin matkalla mielessäni ajatusta, että millä saan syöttölaitteen kiinni puuhun niin tukevasti, että orava ei sitä tohkeissaan pudota. Naulaaminen oli täysin poissuljettu vaihtoehto. Keksin mielestäni ”nerokkaan” ratkaisun, vaikka kiinnitysvaihtoehtoja oli vähän. Syöttölaite tukevan oksan päälle ja narua sen ja puun ympäri niin että riittää. Sitten mietin millä vien syöttölaitteen verran pähkinöitä, niin että ne eivät ole pitkin reppua. Tietenkään en halunnut kantaa koko 5 kilon säkkiä metsään, enkä osannut arvoida paljonko laitteeseen mahtuu pähkinöitä. Vastaus oli helppo. Laitoin tyhjän leipäpussin syöttölaitteen sisälle ja täytin sen pähkinöillä. Sitten vaan leipäpussin suu solmuun ja täydellisesti mitoitettu pähkinämäärä oli turvallisesti repussa itse syöttölaitteen kanssa.
Pihalla piti olla kylmä, ennusteen mukaan, joten puin vähän paksummat toppavaatteet päälle siltä varalta, että joudun kauan napaloida laitetta puuhun. En ollut edelleenkään täysin vakuuttunut, että ideani toimii. Sitten reppu selkään ja kävellen kohti pimeyttä.
Kaikki oli ruokintapaikalla ennallaan ja myhäilin itsekseni, kun kerkesin ennen oravan seuraavaa iskua. Iltapäivän olin joutunut olla pois ruokinnalta fysioterapian ja muiden hommien takia.
Sitten rupesin töihin.
Ta-daa!

Eihän tuolla kauneuskilpailuja voiteta, mutta pääasia että se toimii — ja toivottavasti toimii. Eli homman nimi on se, että linnut eivät saa tuolta pähkinöitä, koska ne eivät saa kantta auki. Orava taas osaa nostaa tuon kannen ylös ja pääsee sitä kautta käsiksi herkkuihin. Noin, kaikki voittaa!
Ohuet liinat olisivat olleet parempi kiinnitysvaihtoehto, mutta ei minulla sellaisia ollut tähän hätään. Pitänee päivittää myöhemmin. Ja laitteen pienuudesta sekä oravan ruokahalusta johtuen pitänee myös asentaa toinenkin samanlainen syöttölaite.
Ruokinnan taloudelliset kustannukset
No mitä tämä lähes 2 kuukauden (51 pv) lysti on tähän mennessä maksanut? Kaikki mahdollinen mukaan laskettuna. Euroja. Monta. Tarkalleen ottaen 119,67 euroa. Jollekin se ei ole mitään, mutta köyhän sairauseläkeläisen tilipussissa se tuntuu. Vai tuntuuko sittenkään?

2,35 €/vrk. Se ei ole kovin paljon (ja syöttölaitteet kestävät vuosia). Ja kuinka paljon iloa tämä on tuottanut. Terapiaa, sanan varsinaisessa merkityksessä. Luontohullun bipolaariohäiriöisen mielenlaatu on pysynyt verrattain hyvänä. Ja jos ei tuota omaa ruokintaa olisi ollut, olisin joutunut ajella aina toiselle ruokinnalle. Kaupungin toiselle laidalle. Sekin maksaa, julkisilla vielä enemmän. Ja siellä on ihmisiä! Kun on diagnosoitu monen muun asian lisäksi sosiaalisten tilanteiden pelko ja yleinen ahdistuneisuushäiriö, niin tämä oma ruokinta on kultaa.
Mihin se raha on sitten mennyt? Minäpä kerron. Tarkalleen.
| Tuote | Hinta (€) | Kauppa |
| Orthex kota lintulauta 27cm vihreä (2 L) | 9,99 | Puuilo |
| Osku talipallot 5 x 90 g + syöttöautomaatti | 2,99 | Puuilo |
| Osku auringonkukansiemen kuoreton 5 kg | 13,99 | Puuilo |
| Talvilintu Tali-siementanko rehuseos 600 g | 2,99 | Prisma |
| Talvilintu rasvasiementanko 600 g | 2,99 | Puuilo |
| Osku auringonkukansiemen kuoreton 5 kg | 13,99 | Puuilo |
| Tintti jyväsyötin korkea 45cm | 12,99€ | Puuilo |
| Talvilintu Tali-siementanko rehuseos 600 g x 2 | 5,98€ | Puuilo |
| Osku auringonkukansiemen kuoreton 5 kg | 13,99€ | Puuilo |
| Coop talipallot 6×90 g x 2 (á 1,48 €) | 2,96€ | Prisma |
| Talvilintu Tali-siementanko rehuseos 600 g x 2 (á 2,97 €) | 5,94€ | Prisma |
| Oravansyöttölaite | 14,95€ | Prisma |
| Osku 5kg maapähkinä ulkolinnuille | 15,92€ | Prisma |
Ja vielä on varastossa lähes 5 kg maapähkinöitä, 5 kg auringonkukkaa, 7 talipalloa (á 90 g) ja 1 tali-siementanko (6oo g). Niillä mennään pitkälle!
Pitäisikö?
Jos sinä mietit vastaavassa tilanteessa tai missä tahansa muussa tilanteessa, että pitäisikö sinun aloittaa lintujen ruokinta, niin pitäisi. Aivan ehdottomasti pitäisi!
Sen lisäksi, että autat suoraa luontokappaleita selviämään Suomen ankarasta talvesta hengissä, saat siitä itsekin jopa terveyshyötyjä!
Useat tutkimukset osoittavat, että luonnon ja lintujen tarkkailu auttaa alentamaan stressiä ja ahdistusta, mikä puolestaan laskee verenpainetta ja sykettä.
Terveyshyödyt:
- Verenpaineen lasku: Luonnon katselun on osoitettu laskevan verenpainetta. Jopa lyhytaikainen (esim. 30 minuutin) oleskelu luonnossa voi laskea verenpainetta merkittävästi.
- Stressin lievitys: Luonto auttaa vähentämään stressihormonien, kuten kortisolin ja adrenaliinin, tuotantoa, mikä edistää rentoutumista.
- Mielialan koheneminen: Säännöllinen lintujen näkeminen ja luonnonläheisyys on yhdistetty pienempään masennuksen, ahdistuksen ja stressin todennäköisyyteen.
- Kognitiivisten taitojen parantaminen: Lintujen tarkkailu vaatii keskittymistä ja havainnointia, mikä voi parantaa huomiokykyä ja muistia.
Lähteitä (klikkaa auki):
- https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/ymparisto-vaikuttaa-mieleen/luonto-elvyttaa-rauhoittaa-ja-lievittaa-stressia/#:~:text=Tutkimusten%20mukaan%20luonto%20her%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4%20valmiuden,syke%20rauhoittuu%20ja%20lihasj%C3%A4nnitys%20helpottaa.
- https://janesville.wbu.com/mental-health-and-birding#:~:text=Studies%20show%20many%20benefits%20of%20nature%20and,minimizing%20associated%20risks%20(Cox%20and%20Gaston%2C%202016)
- https://wayne.wbu.com/birdfeeding_benefits
- https://time.com/6231886/birdwatching-mental-health/
- https://ngazette.com/the-benefits-of-birdwatching/#:~:text=It%20is%20proven%20that%20birdwatching%20brings%20tranquility.,and%20an%20appreciation%20for%20nature.
- https://indianaaudubon.org/2024/10/01/the-birding-effect/#:~:text=For%20example%2C%20just%20120%20minutes%20of%20weekly,in%2030%20minutes%20(Jimenez%20et%20al.%2C%202021).
- https://www.parks.vic.gov.au/news/2023/10/04/23/05/six-blissful-benefits-of-birdwatching
- https://www.canaltrust.org/2023/06/five-ways-birding-at-the-co-canal-can-improve-your-health/
Vaikka suoraa syy-seuraussuhdetta nimenomaan linturuokinnan ja verenpaineen välillä ei ole yksiselitteisesti todistettu, linturuokinnan katselu on osa laajempaa luontokokemusta, jolla on kiistattomia fyysisiä ja psyykkisiä terveysvaikutuksia.
Lisätietoja luonnon terveysvaikutuksista löytyy esimerkiksi MIELI ry:n sivuilta tai Sydänliiton sivuilta.
Vielä tähän loppuun 20 minuuttia videokuulumisia ruokinnaltani, katso jos jaksat.