Talvinaamioitumista

Hankin camo-kuvioisen talvitakin, sieltä mistä halvimmalla sain. Köyhällä ei ole varaa kalliiseen — niin se vain valitettavasti on.

Seuraavana oli vuorossa naamiopipo ja kevyt kasvosuoja, joiden kanssa voi liikkuakin eli ainoa mikä kyseeseen tuli oli ohuehko pipo ja tuubihuivi, jonka voi tiputtaa tarvittaessa kaulalle. Nämä hankin Motonetistä. Kuva alla.

Kyttäysoperaatioihin minulla oli jo entuudestaan 3D-puku, joka puetaan vaatteiden päälle — mallia kiinalainen. Ja tietäähän sen, että sieltä ei oikeaa kokoa saa, ainakaan 182 senttisen suomalaisen miehen ja toppapuvun päälle sopivaa. Nyt on onneksi lämmin ja naamiokuvioinen takkikin. Alla oleva fleece-naamio on lämmin myös paikallaan ollessa.

Ja koska mies oli jo naamioitu, oli repun vuoro. Hölmöähän se on naamioitua itse ja sitten musta reppu loistaisi majakan lailla talvisessa metsässä. Tässä ratkaisu.

Sitten olikin objektiivin vuoro. En tiedä kuinka hyvin viime talvena valkoisella ja harmaalla maalilla naamioimani neopreenisuoja hämää eläimiä, mutta on tuota myös mukavampi käsitellä talvipakkasella, kuin jääkylmää objektiivia.

Alla olevassa kuvassa olin juuri havainnut pyrstötiaisparven ja menin metsään tulvineen järven jään viereen kyttäämään, josko linnut tulisivat lähemmäs. Ainakin niitä onnistuin ilmeisesti hämäämään, sillä ne tulivat lopulta aivan muutaman metrin päähän minusta ja sain niistä kohtuullisia kuvia.