Ensinnäkin, kunnia sille jolle kunnia kuuluu: linnun löysi Jouni Rautanen. Lintu löytyi marraskuun puolivälin tietämillä, vuonna 2025. Tämä oli Pirkanmaan neljäs tai viides havainto.
Pirkanmaan aikaisemmat havainnot:
- 19.-20.12.2000 Valkeakoski, Vanajavesi (myös J.Rautasen löytämä)
- 18.10.2001 Kangasala, Keisarinharju
- 20.10.2010 Mänttä-Vilppula, Kolho
- 14.11.2023 Kuhmoinen, Tehi
Itse kävin tämän viimeisimmän yksilön bongaamassa ensin 17.11.2025, silloin sain siitä näköhavainnon ja kuvan todella kaukaa. Myöhästyin joitakin minuutteja. Olin ollut kuvaamassa viiksitimaleita toisessa paikassa. Näin käy aina välillä. En kuitenkaan antanut asian olla, vaan kävin parina päivänä yrittämässä saada parempaa kuvaa linnusta.
Kävin seuraavana päivänä linnun aikaisemmassa olinpaikassa, mutta se reissu oli vesiperä — tämän linnun osalta. Muita lintuja, kuten merimetsoja ja jokunen lokki alueella oli kuvattavaksi.


Kolmantena päivänä menin itselleni uuteen paikkaan ennen auringonnousua, sillä toiveissani oli kuva amerikanjääkuikasta kauniissa aamuvalossa. En ollut ainoa.


Jonkun ajan kuluttua lintu löytyi, mutta se oli kaukana ulapalla.
Aikani odoteltua ja bongareiden pääluvun kasvaessa, lintu lopulta tuli alkuperäiseen olinpaikkaani — vaihdoin paikkaa pari kertaa — ja sain linnun muiden kuvaajien mukana kuvattua. Se oli hieno hetki — edes nähdä näin harvinainen lintu niin läheltä. Ja olihan se komea ilmestys, vaikka ei olisi edes niin harvinainen ollutkaan.
Tässä vähän tietoa kyseisestä linnusta.
Amerikanjääkuikka (Gavia immer) on suurikokoinen pohjoisten alueiden vesilintu. Se on suomalaisia serkkujaan kuikkaa ja kaakkuria kookkaampi, isonokkaisempi ja paksukaulaisempi. Sen lähin sukulainen on jääkuikka.
Levinneisyys
Pohjois-Amerikan pohjoisosat, Grönlanti ja Islanti; siirtyy talveksi etelämmäksi.
Koko ja ulkonäkö
69–91 cm. Luusto lähes umpiluuta, jonka vuoksi amerikanjääkuikat ovat kokoonsakin nähden painavia. Hitusen suuremmasta sukulaisestaan jääkuikasta lajin erottaa juhlapuvussa parhaiten pikimusta nokka. Talvi- ja nuoruuspuvuissa nokka on harmaa ja siinä on mustaa, toisin kuin jääkuikalla, jolla on vaaleanharmaa tai luunvärinen nokka.
Käyttäytyminen
Amerikanjääkuikat ovat sukeltajamestareita ja kykenevät laskeutumaan jopa 60 metrin syvyyteen. Lisäksi niiden silmät pystyvät samanaikaisesti näkemään tarkasti ilmaan ja veden alle.
Esiintyminen Suomessa
Amerikanjääkuikka on Suomessa hyvin harvinainen vieras. Ensimmäinen havainto lajista on vuodelta 1932 Inarista. Kaikkiaan se on tavattu noin sata kertaa. Nykyään maassa tavataan vuosittain 1–3 lintua.
Muuta
Amerikanjääkuikka on Kanadan kansallislintu ja sen kuva on yhden Kanadan dollarin kolikossa, jonka lempinimeksi linnun englanninkielistä nimeä loon mukaillen on tullut loonie (suom. hullu, sekopää). Amerikanjääkuikka on myös Ontarion provinssin sekä Yhdysvaltain Minnesotan osavaltion tunnuslintu.
Lähde: Wikipedia
Amerikanjääkuikka on oleillut paikalla tai ainakin Pyhäjärvellä ylipäätään jonkin aikaa ja moni on sen päässyt näkemään. Lintu on ollut kuvaajienkin suhteen yhteistyöhaluinen ja tullut itse rantaan asti kuvattavaksi.

Nokialla, 19.11.2025