Tänään kävin muutaman tunnin metsässä haahuilemassa. Osittain siksi kun tiedossa oli puhelu ja piti rauhoittaa hermot ennen sitä. Metsässä oleskelu teki oikeinkin hyvää ja lintuhavaintojakin tuli, myös sammakot kurnuttivat kosteikossa. Pari lintuhavaintopistettäkin matkalta kertyi.
Aamulla heräsin kovaan nälkään ja meinasin aamupalan jälkeen mennä takaisin nukkumaan. Erehdyin katsomaan Instagramista pari videota ja nehän koskivat metsässä kuvaamista, kuinkas muutenkaan. Eilen illalla katsoin makrokuvaamisvinkkejä, niin ikään metsäympäristössä. Enhän minä malttanut montaa minuuttia maata sängyssä, kun metsä rupesi kutsumaan toden teolla. Puin nopeasti vaatteet päälle ja lähdin niin kiireen vilkkaa, että unohdin juoda aamukahvit, jota ei kovin usein tapahdu.
Ajoin valtatietä rajoituksen mukaan sataa ja käännyin rampista pienemmälle tielle, lopulta kuoppaiselle metsätielle. Metsätiellä sai pelätä, että hampaat tippuu suusta. Yksikään ei tippunut. Pääsin parkkipaikalle ja laitoin lintuhavainto-ohjelman päälle (eBird). Avasin Merlin äänentunnistussovelluksen, kun lintujen laulua oli niin paljon, etten erottanut seasta kuin muutaman. Laitoin vielä liikuntaseuraimet päälle, datahullu kun olen. Otin kamat kantoon ja lähdin kohti metsää.
Pienen matkan piti kävellä hiekkatietä, ennen kuin pääsin metsäpolun päähän. Kävelin vanhaa puusiltaa pitkin ojan yli ja ohitin infotaulun, jota minun ei tarvinnut jäädä ihmettelemään, kun olen sen niin monet kerrat lukenut. Sain keskittyä lintujen lauluihin ja näköhavaintoihin sekä ihan vain metsästä nauttimiseen aivan omassa rauhassani. Tein polulta poikkeamisia metsän puolelle äänten perässä. Metsänpohja oli sopivan kostea ja sammal pehmeää, eikä askelista kuulunut ääntäkään.
Hiivin hiljaa metsässä, pysähdellen kuuntelemaan ja haistelemaan välillä raikasta, välillä vähemmän raikasta ilmaa. Minulle tuli siitä vähemmän raikkaasta kohdasta hyvin vahvasti tunne, että lähellä on ketunpesä. Pitääpä pitää mielessä, jos sitä näkisi tänä kesänä junioreita.
Mukavat havainnot, noh kaikkihan ne olivat, mutta mukavat vuosipisteet tulivat pyystä ja laulurastaasta. Pyitä vihelteli alueella itse asiassa useampiakin. Kyllä se jotenkin aina mieltä lämmittää erityisesti, kun vuoden ensimmäistä kertaa näkee/kuulee jonkun lajin. Mielessään ja ääneenkin sitä toivottaa paluumuuttajan tervetulleeksi tai iloitsee talvehtijan kanssa yhdessä alkavasta pesintäkaudesta.
Peukaloinenkin siellä lauleskeli vanhalla reviirillään. Kuvattu vuosi sitten samassa metsässä.
Laulurastas ilmoittaa tontistaan puun latvassa. Kuvattu vuosi sitten samassa metsässä.
Ja pesintäkaudesta päästäänkin suoraa ilman aasinsiltoja siihen päivän superbonukseen. Näin nimittäin elämäni ensimmäistä kertaa puukiipijän pesän ja pääsin kuvaamaan emojen pesänrakennuspuuhia! 🤩 Huomasin pesän vahingossa. Näin ensin yhden puukiipijän, joka lensi puuhun, kiipeili tapansa mukaan ja kävi välillä kelossa, mutta kummallisesti ei kiertänyt sitä.
Vähän ennen tätä kuvaa toivoin vain saavani jonkinlaisen kuvan nopeasti paikkaa vaihtavasta ja oksien takana piilottelevasta linnusta.
Sitten näin kaksi lintua yhtä aikaa ja mietin että täytyypäs tässä olla hyvä ruokapaikka. Kumpikin kävivät välillä kelossa, mutta minusta katsoen rungon toisella puolella, eikä kumpikaan kiertänyt keloa, niin kuin puukiipijä yleensä tekee. Se hämmästytti minua. Aamukahvin puutteesta johtuen aivot kävivät hitaalla ja vasta siinä vaiheessa kävi mielessä, että voisiko kelossa olla pesä. Kiersin polkua pitkin kelon sivulle ja jäin tarkkailemaan tilannetta. Siellä olikin sopiva rako ja siellähän ne emot vuorotellen kävivät. Välillä vietiin liian pitkää tikkua ja välillä pienempää materiaalia. Mikä onnen päivä! Minusta ne eivät piitanneet tuon taivaallista, enkä kyllä tietenkään iholle tukkinutkaan. Mutta nyt minulla on korpin pesän lisäksi toinen kiintopiste, jota voi kevään mittaan seurata 😍 Kaiken kaikkiaan tuli lintuhavaintoja 18 lajista, ettei senkään puolesta ihan tyhjä reissu. Ja nyt kun kävin tarkistamassa ja toteamassa, että metsässä ei ole lunta, tuonne tulee tehtyä varmasti jo senkin takia useampi metsäretki 😊
Samu Aaramaa Photography 